Hei! Mahdatko tietää mitä ovat Suomen järvet, ojan pohjat ja joen uomat täynnä? Varastettujen polkupyörien lisäksi vastaus löytyy vesimassan rajalta, kellertävästä järviruokopeitteestä. Tuo keltainen meri voi olla tulevaisuuden kultasampo sen monien käyttökohteiden takia. Kuitenkaan ilman toimivia arvoketjuja emme pääse hyödyntämään tätä luonnonvaraa.

Maailma muuttuu ja tämä pätee myös ajattelutapoihin. On jo selvää, että vanhanaikainen kulutus- ja tuotantokulttuuri on maailmanlaajuisessa mittakaavassakin kestämätön. Suomessa, ja erityisesti Turussa, on aktivoiduttu nostamaan kiertotalous uudelle tasolle. Tarkoituksena on tehostaa biopohjaisten materiaalien, kuten järviruo’on, oljen ja hampun kustannustehokasta hyödyntämistä jatkojalostajille ja heidän kauttaan loppukäyttäjille.

Aatteesta hankkeeksi

Esimerkkinä Turussa tapahtuvasta kiertotalouden edistämisestä toimii BioDemo-hanke. Sen hankepartnereina toimivat Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi sekä Turku Science Park Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2022–31.7.2025 ja hankkeen osarahoittajana toimii Euroopan aluekehitysrahasto.

Biodemo-hankkeen tärkeimpänä työkaluna toimivat biopohjaisiin materiaaleihin perustuvat arvoketjut, joita rakentamalla, tutkimalla sekä parantamalla luodaan tehokasta käyttöpohjaa raaka-aineiden keräämiselle ja käytölle, mutta myös eri toimijoiden väliselle toiminnalle ja verkostoitumiselle. Hankkeessa ei keskitytä yksittäisiin osa-alueisiin, vaan pidetään katse toimivassa kokonaisuudessa.

Arvoketjut – ei heikointa lenkkiä

Mitä siis ovat paljon puhutut arvoketjut? Lyhyesti: arvoketjulla tarkoitetaan tuotteen, raaka-aineen tai hyödykkeen elinkaaren aikana tapahtuvia vaiheita keräämisestä jatkojalostukseen ja loppukäyttöön. Jokainen eri vaihe nostaa tuotteen arvoa ja tätä arvoa BioDemo pyrkii tutkimaan ja kehittämään. Käytännössä hanke siis demonstroi arvoketjuja esimerkiksi järviruokoon liittyen ja pyrkii saattamaan tuote keruupaikalta jatkojalostukseen ja lopulta käyttäjälle mahdollisimman kustannustehokkaasti. Arvoketju voi toimia, kun se on taloudellisesti kannattava.

Koko hankkeen punainen lanka on operoida eri toimijoiden välillä mahdollistajana ja saattaa yhteen erilaisia tahoja, jotka toimivat arvoketjun eri vaiheissa. Nämä tahot ovat esimerkiksi leikkuuyrittäjät, kuljetusyritykset, jatkojalostukseen keskittyvät yritykset sekä lopulta lopputuotteen kehittäjät ja markkinoivat tahot. Tämän seurauksena innovaatiot sekä bio- ja kiertotalouspohjainen teollisuus kehittyvät sekä kerätään arvokasta dataa tulevaisuuden hankkeita varten.

Teoriassa ajateltuna hyödyt ovat valtavat. Raaka-ainetta, tässä tapauksessa esimerkiksi järviruokoa, on käytettävissä valtavat määrät pelkästään Turun alueella. Kun raaka-aineen arvoketjut hiotaan optimaalisiksi ja esimerkiksi logistiikkaan ja varastointiin panostetaan kehitysresursseja, saadaan käyttöön tehokas tuote tulevaisuuden rakentamiseen. Lisäksi hankkeen takana on Turun paras osaaminen mitä tulee innovaatioihin ja vihreään huomiseen.

Tähtäimessä tulevaisuus

Arvoketjujen rakentaminen on käynnissä, ja hankkeessa on tuotu esiin lupaavia arvoketjun yhdistelmiä. Seuraavien kahden vuoden ajan hankkeen toiminnan aikana tullaan arvoketjujen lisäksi luomaan mahdollisuuksia myös opiskelijoille.

BioDemo-hankkeen yhteyshenkilön mukaan opiskelijat voisivat löytää paikkansa hankkeesta mm. projektiopintojen sekä viestinnän ja taustaselvitystehtävien parissa. BioDemo-hankkeessa on myös mahdollisuus löytää biopohjaisten materiaalien hyödyntämiseen ja arvoketjujen rakentamiseen liittyviä opinnäytetyöaiheita.

Atron Kalmanlehto, Sini Stenroos, Niko Tuominen, Joona Lehtonen, Veera Hakonen
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat

Nina Savela
Projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu