Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Velkakatto puhuttaa jälleen

Maamme hallitus on ottanut tavoitteekseen kansalaisten velkaantumisen hillitsemisen asuntolainojen määrää rajoittamalla. Tätä on julkisuudessa kritisoitu hieman ironisestikin varsinkin kun samaan aikaan Suomi velkaantuu roimasti. Mistä tässä ns velkakatossa on kyse?

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hallituksen suunnitelmissa on 500 % lainakatto eli lainan määrä voisi olla korkeintaan viisi kertaa talouden bruttotulojen määrä. Asuntolainan takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta. Velkakattoon laskettaisiin kaikki talouden lainat, ei ainoastaan asuntolainaa. Mitä enemmän taloudella siis on muita lainoja, sitä vähemmän asuntolainaa voisi saada. Tällä hetkellä pankeilla ei ole mahdollisuutta saada tietoja asiakkaiden muualta saamista lainoista, joten velkakatto edellyttäisi ns positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa.

On arveltu, että velkakatto iskisi vahvimmin pääkaupunkiseudun ensiasunnon ostajiin. Työuran alkuvaiheessa tulotaso ei välttämättä ole vakiintunut ja lisäksi hakijalla voi olla esimerkiksi opintolainaa. Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin laskelmien mukaan ensiasunnon ostajan tyypillinen velka-tulosuhde on kuitenkin ollut vain 370 %. Pääkaupunkiseudullakin se on ollut vain hieman yli 400 %.

Velkakattoa suunnitellaan myös taloyhtiölle. Taloyhtiö saisi ottaa lainaa enintään 60 % myytävien asuntojen velattomasta hinnasta ja takaisinmaksuaika saisi olla enintään sama 25 vuotta. Osakkaat maksavat taloyhtiölainan tyypillisesti takaisin ns rahoitusvastikkeina taloyhtiölle, joka hoitaa lainan lyhennykset pankille.

Esityksessä on takaportti, jonka mukaan lainanmyöntäjä voi joustaa yksittäisen lainanottajan kohdalla enintään 15 prosentin verran. Mikäli esimerkiksi lainanottajalla on runsaasti varallisuutta, voi tämä saada hieman suuremman lainaosuuden.

Lakiluonnos lähtee todennäköisesti lausunnolle kesän aikana.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *