Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Saunaan saunaan suomalaiset

Sauna on yksi suomalaisuuden ydinasioita ja luulen, että suurin osa ulkomaisista vieraista päätyy maassamme ennemmin tai myöhemmin saunaan – halusi tai ei. Käytännössä jokaisessa suomalaisessa talossa on sauna. Suuressa osassa taloyhtiöitä on edelleen yhteinen taloyhtiösauna ja samalla myös yhä enemmän huoneistokohtaisia saunoja.

Itse saunoin lapsena taloyhtiömme yhteissaunassa joka lauantai kello seitsemän. Saunassa oli kaksi pukuhuonetta jotka johtivat samaan pesu- ja löylytilaan. Kun edellinen saunoja kävi avaamassa meidän pukuhuoneemme oven lukon – pukuhuone 1 käytävän päässä – oli lupa aloittaa saunavuoro ja vastaavasti lukita vastakkaisen pukuhuoneen ovi. Löyly oli ainakin lapsen silmin todella iso – olisi hauska nähdä, miltä se nyt aikuisen silmin näyttäisi. Pesuhuoneessa oli kuusikulmaiset valkoiset laatat, joilla halusimme veljeni kanssa leikkiä suihkuhippaa – tosin vanhemmat eivät olleet leikkiin aivan yhtä ihastuneita.

Yhtenä lauantaina sain kantapäähäni lasinsirpaleen edellisen saunojan rikki menneestä pullosta. Sen kokemuksen jälkeen en ole sallinut lasipulloja saunaan – jätäthän sinäkin lasipullot talosaunan ulkopuolelle! Muistan myös sydänkuvioisen kylpytakin, jonka äitini oli minulle ommellut. Rappukäytävässä pelkäsin yli kaiken, että joku kaveri näkee minut sydänkuvioissa – miten noloa! Asuimme kolmannessa kerroksessa josta oli piiiiitkä matka kavuta kellarisaunaan sydänkuoseihin pukeutuneena. Kylpytakista ei ole enää jälkeäkään, mutta samasta kankaasta tehty pyyhe palvelee edelleen kesämökillä.

Kuva: Kaisa Leiwo

Saunan tärkeyden suomalaisille voi paremmin ymmärtää jos miettii, mihin kaikkeen saunaa on aikanaan käytetty. Siellä paitsi kylvettiin niin myös synnytettiin lapset, hoidettiin sairaat, pestiin ja puettiin kuolleet sekä palvattiin lihaa. Vanha sananlaskukin toteaa, että ”Sauna on köyhän apteekki”. Toisen sananlaskun mukaan saunan, viinan ja tervan pitäisi parantaa kaikki vaivat jotka eivät ole kuolemaksi. Sauna rakennettiin usein ensimmäiseksi ja siellä asuttiin, kunnes varsinainen pirtti tai asuinrakennus saatiin valmiiksi.

Taloyhtiöihin rakennetaan nykyisin paljon huoneistokohtaisia saunoja, mutta silti talosaunoilla on vankkumaton kannattajajoukkonsa. Talosaunat ovat usein tilavia ja niissä saa hyvät löylyt isommallekin porukalle. Huoneistokohtaiseen saunaan harvoin mahtuu edes koko perhe yhtä aikaa. Taloyhtiösauna on yhtä lailla myyntivaltti kuin huoneistosaunakin – siisti ja hyvin hoidettu yhteinen sauna vaikuttaa myös yksittäisten huoneistojen myyntiin.

Taloyhtiöissä on usein myös ns lenkkisaunoja eli naisten ja miesten yhteissaunoja, joissa voi tutustua naapureihin ja saunoa seurassa – tai joskus myös yksin jos muita saunojia ei satu samaan aikaan paikalle.

Kuva: Kaisla Pousi

Rakkain sauna on monelle kesällä järven rannassa sijaitseva puilla lämpiävä mökkisauna tai lapsuuden sauna. Suurin osa saunomisista tehdään kuitenkin omassa tai taloyhtiön sähkölämmitteisessä saunassa. Tämä pätee myös minuun – parhaat löylyt saan lapsuuskesien tummuneessa mökkisaunassa nostalgista löylymittaria katsellen – useimmat löylyt otan steriilissä laatoitetussa kaupunkisaunassa jossa sähkökiuas kuumenee nappia painamalla. Molempi parempi ja sopii omaan ympäristöönsä – lomalla on aikaa touhuta puulämmityksen ja vesipadan kanssa, kaupungissa on mukava kun sauna ja vesi tulevat vaivatta ja nopeasti.

Kuva: Kaisa Leiwo

Hyviä saunahetkiä ja maailman parhaita saunoja tänäkin kesänä!

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *