Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kuva: Leivos joka menee pieleen Näytelmän joka menee pieleen väliajalla.

Remontti joka menee pieleen

Kävin viikonloppuna Turun kaupunginteatterissa katsomassa Näytelmä joka menee pieleen -esityksen. Se on alun perin pubikomediaksi tehty näytelmä, josta tuli hittiesitys mm Lontoossa ja New Yorkin Broadwaylla. Nyt se naurattaa yleisöä Turun kaupunginteatterissa. Komediassa Turun Työväen Teekkareiden Draamaseuralla on ensi-ilta näytelmästä Murha Havershamin kartanossa, ja kuten esityksen nimestäkin arvata saattaa, niin kaikki menee pieleen.

Millainen olisi samaan henkeen remontti joka menee pieleen? Valitettavasti niitäkin tapahtuu taloyhtiöissä, eikä tilanne sillä hetkellä varmaan naurata ketään. Mikä kaikki voi mennä pieleen remontissa?

Remontin epäonnistuminen pedataan usein jo hankesuunnitteluvaiheessa. Tässä vaiheessa kartoitetaan osakkaiden toiveet ja odotukset remontilta. Hankesuunnittelussa selvitetään remontin laajuus, erilaiset toteutusvaihtoehdot sekä kustannukset ja rahoitusvaihtoehdot. Tässä kohden on monesti kiusaus oikaista, tehdä kevyesti ja säästää sekä aikaa että rahaa. Valitettavasti säästöt ja kiire hankesuunnitteluvaiheessa voivat kostautua huomattavasti suurempina kustannuksina ja viivästymisinä remontin myöhemmissä vaiheissa. Hyvin suunniteltu on lähes puoliksi tehty myös taloyhtiön isoissa remonteissa.

Hankesuunnittelun jälkeen yhtiökokouksessa päätetään käynnistää remontin varsinainen suunnittelu. Suunnitteluvaiheessa tarvitaan tavallisesti taloyhtiön ulkopuolisia asiantuntijoita sekä suunnittelemaan että huolehtimaan hankkeen turvallisuudesta.  Suunnitteluvaihe voi helposti mennä pieleen jos ei löydetä tai haluta etsiä asiantuntijoita, tehdään itse huterilla tiedoilla tai turvaudutaan tutun tuttuihin jotka lupaavat tehdä työn edullisesti. Jos suunnitelmat laaditaan huolella, etenee itse remontti varmemmin ilman yllätyksiä ja lisäkustannuksia. Ja päinvastoin.

Suunnittelun jälkeen yhtiökokouksessa tehdään hankepäätös sekä valitaan urakoitsija ja mahdollisesti valvoja remonttihankkeeseen. Korjausrakentamiselle haetaan mahdolliset luvat ja tehdään tarvittavat ilmoitukset. Päätöksenteko yhtiökokouksessa on periaatteessa melko suoraviivaista ja säädeltyä, mutta toki siinäkin voidaan tehdä esimerkiksi muotovirheitä, joilla voidaan vesittää koko päätös.

Hyvä tapa pilata korjaushanke toteutusvaiheessa on jättää se valvomatta tai palkata epäpätevä valvoja. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että remontti toteutetaan teknisesti, laadullisesti ja kustannuksiltaan sovitun mukaisesti ja että tarvittavat viranomaisasiat hoidetaan. Nämä tehtävät laiminlyömällä saadaan varmasti aikaiseksi vähintäänkin saman kaltainen sekaannus kuin näytelmässä, joka meni täydellisesti pieleen.

Kaikissa vaiheissa on helppo epäonnistua myös siinä, että osakkaille ja asukkaille ei anneta riittävästi ajantasaista tietoa remontista ja sen etenemisestä. Se on varma ja hyvä tapa saada aikaan riitoja ja hämmennystä taloyhtiössä. Ihan ensi vaiheesta asti kannattaa miettiä miten ja kuka tiedottaa remontista. Kertaus on tässä opintojen äiti, eli asioita kannattaa tiedottaa monikanavaisesti ja yhä uudestaan.

Remontti joka menee pieleen valmistellaan kiireellä, huolimattomasti ja ilman selvittelyjä. Päätökset tehdään nopeasti ja huterilla tiedoilla. Yhtiökokouksessa tapahtuu muotovirheitä joiden takia päätösten laillisuus voidaan kyseenalaistaa. Remontin turvallisuudesta ei huolehdita, sitä ei valvota eikä viestinnästä välitetä. Taloyhtiö menee sekaisin riidoista joita puidaan vielä vuosikausia eri oikeusasteissa. Kaikkien asuntojen arvo laskee, osakkaat eivät saa asuntojaan myydyksi ja palveluntuottajat ryhtyvät karttamaan koko taloyhtiötä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *