Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Rakennettuun ympäristöön investoiminen kannattaa

Rakennetun ympäristön tilaa kuvaava Roti2019 -raportti muistuttaa jälleen rakennusten kansantaloudellisesta merkityksestä. Rakennuksiin on sitoutunut noin 500 miljardia euroa eli lähes puolet kansallisvarallisuudestamme. Kokonaisuutena kiinteistö- ja rakennusala työllistää noin puoli miljoonaa ihmistä ja vastaa 15 % bruttokansantuotteestamme.

Rakennus- ja kiinteistöalan energiankulutus on noin kolmanneksen Suomen kokonaiskulutuksesta ja lähes saman verran maamme hiilidioksidipäästöistä.

Kun puhutaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja päästöjen vähentämisestä, on kiinteistö- ja rakennusala merkittävässä roolissa. Raportissa nostetaankin esiin korjaamisen ja kunnossapidon merkitys. Laskelmien mukaan jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä takaisin yli kaksinkertaisesti mm laskevina lämmitys-, tila-, logistiikka- ja työvoimakustannuksina.

Rakennuksiin sitoutuneesta 500 miljardista eurosta noin 145 miljardia on kiinni asuinkerrostaloissa, 130 miljardia pientaloissa sekä 45 miljardia rivi- ja ketjutaloissa.

Mitä taloyhtiöissä ja asumisessa voidaan tehdä hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi?

Yksittäisen asukkaan näkökulmasta lämmityksen, veden ja sähkön käytön tarkastelu ja optimointi on yksi asia. Lajittelu, kierrätys ja ekologiset kulutustottumukset vähentävät osaltaan yksittäisen asukkaan hiilidioksidipäästöjä.

Taloyhtiöissä tulee pyrkiä korjaushankkeiden ja kunnossapidon hyvään ja suunnitelmalliseen ennakointiin. Myös oikealla ylläpidolla on tärkeä merkitys kestävän kehityksen edistämisessä.

Ilman vanhan rakennuskannan tarkastalua ja parantamista hiilineutraalisuuden tavoitteisiin ei päästä. Merkittävä osa asuinrakennuskannastamme koostuu 1960-80 -luvun rakennuksista, jotka odottavat vielä peruskorjaamista. Joissakin tapauksissa peruskorjaamista parempi vaihtoehto voi olla jopa purkaminen.

Rakentamisten ja korjausten yhteydessä tulee kiinnittää huomiota materiaalivalintoihin ja päästöihin sekä koko elinkaaren aikaiseen kestävyyteen. Kiertotalousnäkökulma tulee integroida vahvemmin rakennusten ja niiden korjaamisten suunnitteluun niin materiaalivalintojen kuin toiminnallisuuden osalta.

Suomessa huonokuntoisissa asunnoissa asuvien osuus on Euroopan matalin, alle viisi prosenttia. Myös Suomen energiaköyhyys on EU-maiden matalimpia. Asumisväljyys on Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Meillä on siis hyvät edellytykset pitää ja korjata rakennuskantaamme kestävästi ja ekologisesti.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *