Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Pelottaako putkiremontti?

Putkiremontti tuntuu monesti herättävän suurta pelkoa ja kauhistusta. Urbaanit legendat kuukausien evakosta, pölystä ja melusta liikkuvat puskaradioissa ja pihaparlamenteissa. Ostajat kaihtavat remontoimattomia taloyhtiöitä – tai näin ainakin toisinaan luullaan. Putkiremontti koskettaa keskimäärin 20.000 kotia joka vuosi, joten loppujen lopuksi kyse on melkoisen yleisestä ja arkipäiväisestäkin tapahtumasta. Toki remontti näkyy asumisessa ja hankaloittaa sitä monella tapaa, mutta kymmenet tuhannet asukkaat selviävät siitä joka tapauksessa joka vuosi.

Isännöintiliiton viimeisimmän putkiremonttibarometrin mukaan pääosa putkiremonteista onnistuu hyvin. Nyt tehtävistä putkiremonteista suuri osa tapahtuu 1960 –luvulla rakennetuissa taloissa joiden putket siis ovat jo 50 vuoden kypsässä iässä. Tyypillisesti remonttisuunnittelu käynnistetään kun putkistossa alkaa ilmetä vuotoja tai toimintahäiriöitä.

Putkiremonttityömaa. Kuva: Kaisa Leiwo
Putkiremonttityömaa. Kuva: Kaisa Leiwo

Mistä putkiremontissa sitten on kyse? Mitä talossa silloin tapahtuu?

Perinteisessä ja perusteellisessa putkiremontissa uusitaan koko kiinteistön käyttövesi- ja lämmitysvesiputket sekä viemäriputket. Tavallisesti samassa yhteydessä joudutaan purkamaan märkätiloja siten, että ainakin wc- ja pesutilojen vesieristeet, pinnoitteet ja kalusteet menevät uusiksi. Joskus uudet putket vedetään erillisiin koteloihin jolloin voidaan välttyä rakenteiden auki piikkaamiselta. Jos kuitenkin niin putket kuin kylppäritkin ovat jo varttuneessa keski-iässä, päädytään usein perusteelliseen korjaukseen, jossa uusitaan kaikki putkistot ja märkätilat samalla kertaa.

Toisinaan voidaan uusia vain vesi- tai viemäriputket tai pinnoittaa viemäriputket uusimisen sijasta. Vesiputkien pinnoittamiseen on myös menetelmiä, mutta ne ovat vielä selvästi harvinaisempia kuin viemäriputkien pinnoittamiset.

Isännöintiliiton selvityksen mukaan 90 %:ssa hankkeita uusittiin käyttövesijohdot, 75 %:ssa talon sisäpuoliset viemärit, 71 %:ssa pohjaviemärit ja 62 %:ssa kylpyhuoneet. Remontit tehtiin siis pääsääntöisesti varsin perusteellisina korjauksina.

Asumishaittaan kannattaa varautua

Putkiremonttiin sisältyy runsaasti asunnossa tehtäviä meluisia ja pölyisiä vaiheita varsinkin silloin, kun kylpyhuoneet uusitaan samassa yhteydessä. Remontin laajuudesta riippuen asumishaitta voi jatkua usean kuukauden ajan. Sitkeimmät sissit asuvat kodeissaan perusteellisen putkiremontinkin ajan, mutta usein asukkaat muuttavat hetkeksi sijaisasuntoon. Taloyhtiön ei tarvitse järjestää sijaisasumista, mutta monesti pihalle tai muuhun paikkaan järjestetään wc- ja peseytymismahdollisuus remontin ajaksi.

Kuva: Kaisa Leiwo
Purettu kylpyhuone

Hyvin suunniteltu ja toteutettu putkiremontti ei ole paha peikko, vaan lisää asumisviihtyvyyttä ja parantaa asumisen tasoa. Jos remontti tehdään osaavasti ja aikatauluissa pysyen, on asumishaitta ennakoitavissa ja asukkaat voivat jo etukäteen järjestellä asumistansa silloin, kun remontti koskettaa juuri heidän huoneistoaan. Huolellisen suunnittelun merkitystä ei voi tässä liikaa korostaa – hankesuunnitteluvaiheeseen kannattaa panostaa, koska se näkyy myöhemmin sujuvana ja yllätyksettömänä remonttiprosessina.

Usein putkiremontti nostaa niin yhtiön kuin yksittäisen huoneistojenkin arvoa sekä alentaa korjaus- ja ylläpitokustannuksia. Vaikka se on asukkaiden kannalta yksi hankalimmista remonttihankkeista, on lopputulos yleensä palkitseva varsinkin silloin, kun vanhat märkätilat saadaan samalla uuteen uskoon.

 

Apua putkiremontista selviytymiseen:

Taloyhtiömme putkiremontti – jokaisen osakkaan työkirja

Jokaisen putkiremonttiopas

Putkiremontti – asukkaan selviytymisopas

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *