Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kuva: Kaisa Leiwo.

Oma talo järven rannalla keskustassa

Huoneistokeskus on tutkinut säännöllisesti suomalaisten asumisunelmia ja viimeisin tutkimus on vuodelta 2013. Siitä selviää, että turkulaiset asuisivat mieluiten vanhassa hyväkuntoisessa omakotitalossa. Tosin kerrostaloasumisen suosio kasvaa vääjäämättä vuosi vuodelta – pääkaupunkiseudulla jo 54 prosenttia vastaajista asuisi mieluiten kerrostalossa ja koko maassa 42 prosenttia, mutta Turussa vain 36 prosenttia.

Sen sijaan turkulaisille kelpaavat muuta Suomea paremmin vanhemmatkin asunnot – kun muualla maassa noin kolmannekselle kelpaa hyväkuntoinen vanha asunto, muuttaisi turkulaisista noin puolet mielellään vanhaankin asuntoon. Eikä ihme, onhan suuri osa turkulaisista ns. arvotaloista nimeen omaan vanhoissa, historiallisissa rakennuksissa ja historiaa täynnä olevilla alueilla.

Mikä sitten on asumisen todellisuus? Todellisuudessa turkulaisista asuntokunnista 13 prosenttia asuu pientaloissa, 13 prosenttia rivitaloissa ja 72 prosenttia kerrostaloissa, kertoo Tilastokeskus. Tämä tarkoittaa, että liki puolet kerrostaloasukkaista haaveilee omakotitalosta. Ja jokunen tilastoharvinaisuus omakotiasujien joukossa – kuten minä – haaveilee puolestaan kerrostalosta.
Jos itse saisin muun perheen houkuteltua mukaan, niin lähtisin kipinkapin huolettomaan ja lumityöttömään kerrostaloon kaikkia tilastoja ja yleisiä unelmia uhmaten. Mutta koska häviän perhepoliittisen äänestyksen säännöllisesti 1-3, pysyttelen haravan ja lumikolan varressa ja vain unelmoin hyvästä huoltoyhtiöstä…

Millainen on unelmien koti?

Unelmien koti sijaitsee hyvämaineisella alueella, lähellä luontoa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Se on kohtuullisen kokoinen – enemmistö unelmoi 40-100 neliön kokoisesta tai enintään 150 neliön kokoisesta kodista. Asunnosta, erityisesti sen olohuoneesta, on avarat näköalat ulos sekä tilaa yhdessäololle, levolle, kylpemiselle ja harrastuksille.

Tutkimusten mukaan käytännön asuminen ei kuitenkaan kulje käsi kädessä asumisen unelmien kanssa, kuten voi päätellä jo yllä esitetystä kerros- ja omakotiasumisen unelmista ja todellisuudesta. Asumisvalintaan vaikuttavat unelmien lisäksi arjen realiteetit kuten taloudelliset resurssit ja arjen toimivuus. Lisäksi on muistettava, että suurin osa ihmisistä pitää omaa asumistaan vähintäänkin tyydyttävänä vaikkei se olisikaan täydellistä unelmien mukaista asumista.

Päättäjien unelmissa asumisessa pyritään entistä enemmän ekologisesti kestäviin ja taloudellisiin ratkaisuihin. Tämä tarkoittaa käytännössä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja sen avulla energiatehokkuuden ja kestävän liikkumisen parantamista. Onko tämä tavoite ja asukkaiden unelma luonnon lähellä olevasta, väljiä maisemia tarjoavasta omakotiasumisesta ristiriidassa?

Kestävä ja asumisen unelmia mukaileva asuminen on uskoakseni mahdollista, mutta se vaatii uudenlaisia, monimuotoisia asumisratkaisuja ja rohkeutta rikkoa nykyisiä toimintamalleja. Asumisen toiveet ovat moninaisia – yllä esitellään ”keskiarvounelma”, mutta täytyy muistaa, että sen ympärillä on monimuotoinen asumisen tarpeiden ja unelmien rypäs.
Esimerkiksi Kupittaan alueelle valmistuvat kerrostalot ovat mielestäni esimerkki uudenlaisesta ajattelusta – sijainti ei ole Turun perinteinen arvosijainti eikä taloyhtiöillä ole ”omaa” piha-aluetta, mutta asunnoista löytyy väljyyttä ja avaruutta, ja Kupittaan alue on puiston lähellä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Huoneistokeskuksen mukaan Puolalanpuiston ympäristö on yksi Turun halutuista ns. arvoalueista – saa nähdä, nouseeko Kupittaan puisto tulevaisuudessa vastaavaan asemaan.

Lähteet: Huoneistokeskus Oy: Suomalaisten asumistoiveet 2013, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, Turun tutkimuskatsauksia 3/2013: Asumisvalinnat ja kestävä kaupunki sekä Huoneistokeskus Oy: Arvoasuntokatsaus 2013.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *