Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Nollapäästöjä ja nollaenergiaa

Tuuli Kaskinen Demos Helsingistä puhui muutama päivä sitten Asuntomarkkinaseminaarissa megatrendeistä ja asumiseen kohdistuvista erityisistä trendeistä. Selkeä megatrendi on päästöjen vähentäminen ja nollapäästöihin pyrkiminen – vuonna 2100 fossiiliset polttoaineet ovat Kaskisen mukaan historiaa.

Asumisessa tämä tarkoittaa niukkaa energian käyttöä eli pyrkimystä passiivitaloon ja nollaenergiataloon. Tähän kannustaa osaltaan myös EU –direktiivi, jonka mukaan vuoden 2020 jälkeen Suomeen saisi rakentaa vain nolla- tai plusenergiataloja. Myös vanhojen talojen korjaus haluttaisiin samantasoiseksi jollakin aikavälillä, mikä tulee olemaan erityisen haasteellista.

Passiivitalo on rakennus, jonka lämmitysenergian kulutus on tavanomaista pienempi. Lähes kaikki tarvittava lämpöenergia saadaan aikaan aurinkoenergialla ja rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Sen kokonaiskulutuksen summa vuositasolla on nolla. Plusenergiatalo tuottaa energiaa enemmän kuin itse kuluttaa.

Uudistuotannossa asia on hoidettavissa ja ratkaisuja on jo kehitettykin erityisesti pientalopuolella – jättimäiset haasteet muhivat erityisesti olemassa olevassa kerrostalokannassa. Miten se saadaan kustannustehokkaasti lähellekään nollaenergiaa ja nollapäästöjä edes vuosikymmenissä? Keppi ja porkkana tuskin yksin riittävät, tarvitaan innovaatioita ja korjausmenetelmiä, joita ei tällä hetkellä vielä ole olemassakaan.

Nollaenergiakerrostaloja on uudistuotannossa valmistunut muutama mallikappale. Energiatehokkuus niissä perustuu mm aurinko- ja maalämmön yhdistämiseen, lämpöenergian tehokkaaseen talteenottoon ilmanvaihdossa sekä hyvään rakenteiden eristykseen.

Kuva: Kaisa Leiwo

Korjausrakentamiseen sovelletaan jo tällä hetkellä energiatehokkuusmääräyksiä jotka johtavat käytännössä siihen, että esimerkiksi asuinkerrostalon energiatehokkuus tulee korjaus korjaukselta paranemaan. Korjausmenetelmissä tullaan tulevaisuudessa suosimaan aurinko- ja maalämpöä, ilmastoinnin lämpöenergian talteenottoa sekä eristeiden lisäämistä. Suunta on siis sama kuin uudisrakentamisessa, mutta aikataulu todennäköisesti aika lailla pidempi. Osakkaiden varat tuskin riittävät massiivisiin kaikkien rakennusosien korjauksiin lyhyellä aikajänteellä – tie hyvään energiatehokkuuteen on olemassa olevassa kannassa pitkä ja kivinen. Toivottavasti kuitenkin mahdollinen ja löydettävissä.

3 kommenttia

  1. Energian säästö on tietenkin hyvä asia. Mielestäni tässä yhteydessä puhutaan kuitenkin liian vähän siitä, mitä pakotetut energiansäästötoimenpiteet aiheuttavat vanhojen talojen kulttuurihistoriallisille arvoille. Suomessa talon pitää olla kaavassa suojeltu, jotta energiaparannuksia ei ole pakko tehdä remontin yhteydessä, Ruotsissa vedotaan vain yleisesti talon kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kyseessä on kuitenkin usein rakennuksia jotka ovat toimineet täysin hyvin ennenkuin sähköä tai öljyä oli tarjollakaan. Lisäksi meillä ei ole kokemusta nollaenergiatalojen toimivuudesta pitkällä aikavälillä (lahottavatko esimerkiksi eristeet rakenteita), joten mietityttävät aika paljon nämä energiatehokkuuspakot.

    1. Kiitos kommentista! Asiasta on sen merkitykseen nähden yleensäkin ottaen käyty kovin vähän keskustelua. Tarvitsemme keskustelun lisäksi näkemyksiä ja menetelmiä eri aikakausien ja eri tyyppisten talojen korjaamiseen niin, että sekä energiatehokkuus että rakennushistorialliset arvot voidaan huomioida.

  2. Energian säästö on tietenkin hyvä asia. Mielestäni tässä yhteydessä puhutaan kuitenkin liian vähän siitä, mitä pakotetut energiansäästötoimenpiteet aiheuttavat vanhojen talojen kulttuurihistoriallisille arvoille. Suomessa talon pitää olla kaavassa suojeltu, jotta energiaparannuksia ei ole pakko tehdä remontin yhteydessä, Ruotsissa vedotaan vain yleisesti talon kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kyseessä on kuitenkin usein rakennuksia jotka ovat toimineet täysin hyvin ennenkuin sähköä tai öljyä oli tarjollakaan. Lisäksi meillä ei ole kokemusta nollaenergiatalojen toimivuudesta pitkällä aikavälillä (lahottavatko esimerkiksi eristeet rakenteita), joten mietityttävät aika paljon nämä energiatehokkuuspakot.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *