Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Koko naapuruston lemmikki – koira taloyhtiössä

Meidän perheeseen koitti aika hankkia pikkusisko. Esikoisemme – tai oikeastaan keskimmäisemme, mutta isointa veikkaa ei enää ole – täytti viisi vuotta ja tuntui kaipaavan leikkiseuraa. Päädyimme siis hankkimaan snautserillemme seuraksi pinserinpennun, joka muutti kotiimme sopivasti jouluaattoaamuna.

Pennun ottaminen omakotitaloon on kohtuullisen helppoa. Äänet eivät häiritse naapureita ja ulos on lyhyt ja helppo matka. Miten selviäisin samasta kerrostalossa? Tai paremminkin miten naapurit selviäisivät?

Asukkaat saavat pitää lemmikkejä

Aloitetaan juridisesta perustasta, joka on kohtuullisen yksiselitteinen. Asukkailla on oikeus pitää lemmikkejä, eikä tätä oikeutta voi esimerkiksi järjestyssäännöillä rajoittaa. Ainoastaan jos taloyhtiö on jo alun perin rakennettu esimerkiksi allergiataloksi, on lemmikit voitu kieltää yhtiöjärjestyksessä.

Lemmikkien pitoon voidaan taloyhtiössä kuitenkin puuttua jos esimerkiksi niiden aiheuttama jatkuva yöaikainen melu täyttää häiritsevän elämän kriteerit. Tämä ei enää olekaan niin yksiselitteistä – häiritsevän melun määrittäminen ja erottaminen normaaleista elämisen äänistä voi joskus olla varsin hankalaa. Toinen mahdollinen tilanne on se, että eläimistä ei huolehdita asianmukaisesti jolloin eläinsuojeluviranomaiset voivat puuttua asiaan.

Naapurit tulee ottaa huomioon – puolin ja toisin

Pentu todennäköisesti niin haukkuu kuin ulvookin ennen kuin se tottuu uuteen kotiin ja mahdolliseen yksinoloon. Satunnaiset pennun äänet eivät edes yöaikaan täytä häiritsevän elämän kriteerejä vaan kuuluvat normaalielämään. On kuitenkin asiallista kertoa naapureille, että taloon on tulossa pentu joka todennäköisesti myös pitää ääntä. Naapureilta voi kysellä, onko pennusta häiriötä kun se on yksin kotona.

Koiran omistajan velvollisuus on kouluttaa koira siten, ettei siitä aiheudu häiriötä tai vaaraa naapureille. Koira totutetaan yksinoloon pienin askelin ja järjestämällä sille riittävästi tekemistä. Koira opetetaan kulkemaan kytkettynä ja tekemään tarpeensa muualle kuin taloyhtiön pihaan. Mikäli et selviä kouluttamisesta yksin, kysy apua ammattikouluttajilta.

Pennusta voi parhaimmillaan olla paljon iloa naapureille. Naapuri saattaa mielellään ulkoiluttaa tai hoitaa koiraa kun olet poissa. Erilaiset hali-, luku- ja kaverikoirat ovat yleisiä, ja taloyhtiössä asuva koira voi täyttää saman tehtävän – tuoda iloa lapsille ja vanhuksille.

Hyvin kasvatettu koira on ilo niin omistajalleen kuin muillekin. Siinä meidänkin perheelle taas haastetta tulevalle vuodelle.

Hyvää vuodenvaihdetta ja uutta vuotta 2017!

4 kommenttia

  1. Kyllä nämä hyvin koulutetut koirat ovat suurena vähemmistönä. ”Satunnaisista” äänistä tulee uusi vakio ja naapurit kiittää.Ja ei, korvatulpat eivät ole ratkaisu koiran haukuntaan eikä pois muuttaminen sen takia että joku ei kouluta koiraa hiljaiseksi.
    Usein olen huomannut eläkeläisten hoitavan lemminkinsä todella hyvin ja varmasti huolehtivat riittävästä ulkoiluttamisesta.

    1. Koira tarvitsee runsaasti virikkeitä päivän mittaan, ettei se pura energiaansa vääriin asioihin. Olisi hienoa, jos taloyhtiöstä löytyisi eläkeläisiä ja koululaisia, jotka haluaisivat ulkoiluttaa myös naapureiden lemmikkejä. Meidän ensimmäistä pentua ulkoilutti päiväsaikaan naapurin kouluikäinen poika, joka tienasi samalla taskurahaa. Nyt omat lapset pystyvät hoitamaan tuon homman.

    2. Olen nyt asunut 13 kuukautta omistamassani kerrostalo-osakkeessa vuokralaiseni muutettua ulkomaille. Vuokralainen varoitti minua yläkertaan muuttaneista, meluavista uusista asukkaista. Ovat hyvin koulutettua väkeä, mutta itsekkäitä. Heidän koiransa ulvoo ja haukkuu 8-9 tuntia päivittäin, kun asukkaat ovat töissä. Itse olen eläkeläinen, mutta en voisi hoitaa heidän koiraansa, koska sairastan levinnyttä syöpää muiden perustautieni lisäksi. En pysty ulkoilemaan pienelläkään pakkasella tai tuulisella säällä.

      Keskustelu koiran omistajien kanssa ei ole tuottanut tulosta. Nainen sanoo, että ”olen pahoillani siitä, että olet sairastunut, ja ymmärrän, että koiramme häiritsee sinua. Minäkään en sietäisi, jos naaurin koira haukkuisi ja ulvoisi”.

      Valitukseni taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle ei ole tuottanut tulosta, koska yläkerran väki on myös omistusasujia. Mitä siis tehdä?

      1. Kiitos kommentista.

        Ainoat keinot asunto-osakeyhtiössä ovat juuri keskustelu lemmikin omistajan kanssa ja jos se ei auta niin yhteydenotto hallitukseen ja isännöitsijään. En pysty tässä arvioimaan täyttyvätkö häiritsevän elämän kriteerit. Ehkä kannattaisi selvittää häiritseekö koiran ulvonta myös muita naapureita.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *