Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kuva: Kaisa Leiwo

Kuka keksisi 2000-luvun rintamamiestalon?

Toisen maailmansodan jälkeen asuntorakentamisella oli tulenpalava tarve ja kiire. Asuntoa vailla olivat niin nuoret perheet, kotinsa rajan taakse jättäneet evakot kuin kotinsa pommituksissa menettäneet. Valtio tuli apuun ns rintamamiestalokonseptilla. Asuntoa vailla olevalle perheelle osoitettiin tontti, myönnettiin pitkäaikainen laina ja annettiin valmiit omakotitalon piirustukset. Näitä rintamamiestaloja on Suomessa edelleen runsaasti.

Rintamamiestalo muokkasi samalla perhekäsitystä. Kun aiemmin samassa pihapiirissä saattoi asua usea sukupolvi, oli rintamamiestalo ensi sijassa yhden perheen koti. Tyypillisessä rintamamiestalossa oli eteinen, keittiö, olohuone ja yksi makuuhuone. Aika moneen taloon on rakennettu myöhemmin lisätilaksi makuuhuoneita vintille sitä mukaa kuin elintaso nousi, asumisväljyys kasvoi ja lapsille haluttiin omat huoneet.

Asuminen muuttuu jälleen

Asuminen on Suomessa jälleen murroksessa – mahdollisesti yhtä suuressa kuin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Rintamamiestalot tyhjentyvät samaa tahtia kuin asumispreferenssit ja elintavat muuttuvat.

Sinkkutalouksien määrä lisääntyy. Nykyisin ei enää rakenneta niinkään paljon perheille mitoitettuja taloja kuin sinkuille sopivia yksiöitä ja kaksioita. Varsinkaan nuoret sinkut eivät välttämättä halua omistaa asuntoaan vaan vuokra-asumisen suosio kasvaa samalla kun asunnot pienenevät.

Muuttoliike tuo väkeä kaupunkeihin ja erityisesti ns kasvukolmion keskuksiin – Helsingin, Turun ja Tampereen seuduille. 60- ja 70-luvuilla rakennettiin lähiöitä ratkaisuna tuon ajan kaupungistumisen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen. Miten tämän päivän kaupungistumiseen ja pienten talouksien lisääntymiseen reagoidaan asuntomarkkinoilla? Rintamamiestalot ja lähiöt on tehty, nyt ollaan erilaisten haasteiden edessä.

Turun kauppakamarin Kiinteistö- ja rakennusalan valiokunnan perustavassa tilaisuudessa muutama viikko sitten nousi esiin huoli siitä, että asuntomarkkinat ovat tällä hetkellä jopa työvoiman liikkumisen ja osaajien saamisen este. Jos rintamamiestaloa tai muuta asuntoa ei saa myytyä, voi olla vaikeaa siirtyä työn perässä. Olemme jo kuulleet esimerkkejä siitä, kuinka kasvukeskusten ulkopuolella voi olla vaikeaa paitsi myydä asuntoa niin saada korjauslainoja, löytää vuokralaisia jne.

Osaavan työvoiman joustava liikkuminen työn perässä on ratkaisevan tärkeää nyt, kun esimerkiksi Varsinais-Suomessa menee edelleen kohtuullisen hyvin. Jos maailmantaloudesta tulee huonoja signaaleja, on sitä tärkeämpää varmistaa, että Suomessa turvataan yrityksille edellytykset toimia ja pitää taloutta yllä. Työvoiman löytyminen ei saa kaatua siihen, että asunnon myyntivaikeudet estävät työn perässä muuttamisen. Mikä on tämän päivän rintamamiestalo- tai lähiökonsepti, jolla tämä haaste taklataan?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *