Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kuva: Kaisa Leiwo

Korona, ilmastonmuutos ja taloyhtiöt

Korona on dominoinut kaikkea keskustelua kohta vuoden. Aiheestakin on huolestuttu siitä, jäävätkö monet tärkeät asiat koronan jalkoihin. Yksi tällainen asia on ilmastonmuutos.

Ilmastotieteilijä Petteri Taalas nostaa tuoreessa kirjassaan ”Ilmastonmuutos ilmastotieteilijän silmin” huolen aiheellisesti esiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi kuolleisuuteen voivat olla huomattavasti koronavirusta pahemmat. Pitkällä tähtäimellä sen aikaansaamat muutokset talouteen ja hyvinvointiin tulevat ylittämään moninkertaisesti koronaviruksen vaikutukset ja kestämään huomattavasti pidempään.

Taalas toivoo, että lähivuosina ilmastonmuutoksen kimppuun käydään samalla tarmolla kuin koronan taltuttamiseen on ryhdytty. Vaadittavat toimet ja uhraukset ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä ja niitä voidaan tehdä useiden vuosien aikavälillä.

Yksi nopeahko ja hyvä ratkaisu olisi sijoittaa tulevia elvytysvaroja tehokkaasti vähähiilisiin liikenne-, energia-, teollisuus- ja asumisen ratkaisuihin. Kun tiedämme jo, että vihreän siirtymän edistäminen tulee olemaan keskeinen prioriteetti rahoja jaettaessa, kannattaa tähän asiaan satsata.

Taalas toteaa, että teräksen ja betonin korvaaminen puumateriaaleilla rakentamisessa vähentäisi tehokkaasti päästöjä ja toimisi myös hiilivarastona. VTT:n laskelmien mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki voi olla jopa 75 % puista suurempi. Kuitenkin tällä hetkellä runsas 5 % olemassa olevista kerrostaloista on puurakenteisia. Puurakentamisesta on Suomessa hyvää osaamista ja kokemusta, joten tässä voisimme toimia edellä kävijänä ja mallimaana.

Sekä uusien että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa rakennusteknisillä ratkaisuilla lämmitystä ja jäähdytystä koskien sekä esimerkiksi lämpöpumppuja suosimalla.  LeaseGreenin laskelmien mukaan rakennusten päästöt aiheuttavat arviolta 30 % Suomen kokonaispäästöistä. Heidän laskelmiensa mukaan koko maan tasolla rakennusten lämmityksen hiilidioksidipäästöjä voitaisiin leikata jopa 2,5 miljoonaa tonnia, mikä laskisi maamme kokonaispäästöjä lähes 5 %. Näissä laskelmissa päästöjen vähentäminen tapahtuisi maalämpöä, aurinkopaneeleja ja hiilipäästöttömiä sähköntuotantotapoja suosimalla, hukkalämpöjen paremmalla hyödyntämisellä ja patteriverkostojen tasapainottamisella.

Kannattaa muistaa, että myös rakennusten koko vaikuttaa siihen, miten ne kuluttavat materiaaleja ja energiaa. Minitalojen kasvava suosio voi osaltaan edistää vähäpäästöisyyttä varsinkin silloin kun niitä ei hankita kakkos- tai kolmosasunnoksi vaan ainoaksi vakinaiseksi asunnoksi. Lisääntyvä etätyöskentely kotona voi edellyttää suurempia asuntoja, mutta pienempiä toimistoja ja vähempää liikkumista.

Toimet voidaan parhaiten saada läpi sillä, että ne laskevat asumisen kustannuksia ja vaikuttavat positiivisesti asuntojen vuokriin ja hintoihin. Taloudellisesti perustelluista toimista on helpointa tehdä päätös. Joskus tämä voi toki vaatia myös keppiä tai porkkanaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *