Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Geotermisellä lämmöllä lämpiävät peltitalot

Terveiset eksoottisesta pohjoismaasta Islannista! Kun täällä satoi räntää ja rakeita, vietin viikon Reykjavikin ympäristössä, jossa satoi vain vettä – tosin sitä riitti joka päivälle ja välillä vaakasuoraankin. Säätä kuvaa hyvin kuitenkin islantilaisten sanonta ”Etkö pidä säästä? Odota kaksi tuntia!”. Mitä runsain sade saattaa vaihtua parissa tunnissa auringonpaisteeseen – ja päinvastoin!

Sää sanelee Islannissa monen muun asian lisäksi talojen ulkokuoren. Talot – myös kerrostalot – näyttävät kauempaa katsottuna kotoisilta puutaloilta. Kaikenvärisiä ja mallisia taloja löytyy, ja ”laudoitus” voi olla niin pysty- kuin vaakasuorassakin. Lähempää katsottuna selviää, että talot onkin pääasiassa verhoiltu maalatulla pellillä. Pelti kestää parhaiten Islannin vaativissa ilmasto-olosuhteissa jossa taloja piiskaa sade, lumi ja tuuli. Tosin pelti näyttää kyllä ruostuvan jos julkisivuremontti viivästyy – ruosteisia taloja näkyy runsaasti kaupunkikuvassa.

Toinen islantilainen erikoisuus on geotermisen lämmön käyttö talojen lämmitykseen. Lähes kaikki pääkaupungin Reykjavikin talot lämpenevät geotermisellä energialla eli maan sisäisellä lämmöllä. Geoterminen lämpö on lähtöisin maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten aiheuttamasta lämmöstä toisin kuin maalämpö, joka on auringon lämmöstä peräisin. Käytännössä se on Islannissa usein kuumien lähteiden lämpöenergiaa. Koska Islannin maaperä on varsin tuliperäistä – keskeyttihän Eyjafjallajökullin jäätiköllä tapahtunut purkaus esimerkiksi muutama vuosi sitten koko Euroopan lentoliikenteen viikoiksi – on kuuma vesi lähellä maan pintaa ja helposti hyödynnettävissä lämmitykseen.

Reykjavikin ulkopuolella ajettaessa teiden varsilla näkyy putkistoja, jotka kuljettavat kuumaa vettä lämmitysverkostoon. Maaseudulla voi nähdä myös pieniä geotermisiä lämpölaitoksia, jotka lämmittävät naapuruston taloja. Niiden yhteydessä voi olla myös geoterminen uimala, jossa koko naapurusto voi talvellakin nauttia lämpimästä ulkoilmauinnista.

Geoterminen energia on lähes päästötöntä. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin hyvin syvällä olevan veden rikkioksidi ja muut pitoisuudet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää suoraan esimerkiksi kaukolämmitysverkossa. Kovin syvällä olevan veden käyttöä haittaavat myös porauskustannukset, jotka voivat nousta huimiksi. Esimerkiksi Lundissa Ruotsissa on porattu 800 metriä syviä kanavia, joista saadaan 21 -asteista vettä. Islannissa näitä ongelmia ei kuitenkaan ole koska liiankin kuuma vesi on helposti hyödynnettävissä lähellä maan pintaa.

Reykjavikissa on osattu hyödyntää veden varastointijärjestelmää myös nähtävyytenä. Turistienkin suosima Perlan –näköalapaikka (”helmi”) on oikeasti kaupungin kuumavesisäiliö, jonne maasta pumpattava kuuma vesi johdetaan. Puoli kaupunkia saa kuuman vetensä näistä kuudesta tankista, joiden päälle on rakennettu ravintola ja näköalatasanne. Perlanista voi ihailla huikeita maisemia kaupungin yli. Vieraillessamme siellä Perlaniin tuli sadetta pakoon myös ryhmä päiväkotilapsia, jotka eivät niinkään ihastelleet maisemia kuin Perlanin pohjalle rakennettua keinotekoista geysiriä.

Perlanin vesitankin päällä. Kuva: Kaisa Leiwo
Perlanin vesitankin päällä. Kuva: Kaisa Leiwo

Islanti on kiehtova maa, jossa sää- ja geotermiset olosuhteet vaikuttavat myös asumiseen ja asuntoihin. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Geotermisellä lämmöllä lämpiävät peltitalot

Terveiset eksoottisesta pohjoismaasta Islannista! Kun täällä satoi räntää ja rakeita, vietin viikon Reykjavikin ympäristössä, jossa satoi vain vettä – tosin sitä riitti joka päivälle ja välillä vaakasuoraankin. Säätä kuvaa hyvin kuitenkin islantilaisten sanonta ”Etkö pidä säästä? Odota kaksi tuntia!”. Mitä runsain sade saattaa vaihtua parissa tunnissa auringonpaisteeseen – ja päinvastoin!

Sää sanelee Islannissa monen muun asian lisäksi talojen ulkokuoren. Talot – myös kerrostalot – näyttävät kauempaa katsottuna kotoisilta puutaloilta. Kaikenvärisiä ja mallisia taloja löytyy, ja ”laudoitus” voi olla niin pysty- kuin vaakasuorassakin. Lähempää katsottuna selviää, että talot onkin pääasiassa verhoiltu maalatulla pellillä. Pelti kestää parhaiten Islannin vaativissa ilmasto-olosuhteissa jossa taloja piiskaa sade, lumi ja tuuli. Tosin pelti näyttää kyllä ruostuvan jos julkisivuremontti viivästyy – ruosteisia taloja näkyy runsaasti kaupunkikuvassa.

Toinen islantilainen erikoisuus on geotermisen lämmön käyttö talojen lämmitykseen. Lähes kaikki pääkaupungin Reykjavikin talot lämpenevät geotermisellä energialla eli maan sisäisellä lämmöllä. Geoterminen lämpö on lähtöisin maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten aiheuttamasta lämmöstä toisin kuin maalämpö, joka on auringon lämmöstä peräisin. Käytännössä se on Islannissa usein kuumien lähteiden lämpöenergiaa. Koska Islannin maaperä on varsin tuliperäistä – keskeyttihän Eyjafjallajökullin jäätiköllä tapahtunut purkaus esimerkiksi muutama vuosi sitten koko Euroopan lentoliikenteen viikoiksi – on kuuma vesi lähellä maan pintaa ja helposti hyödynnettävissä lämmitykseen.

Reykjavikin ulkopuolella ajettaessa teiden varsilla näkyy putkistoja, jotka kuljettavat kuumaa vettä lämmitysverkostoon. Maaseudulla voi nähdä myös pieniä geotermisiä lämpölaitoksia, jotka lämmittävät naapuruston taloja. Niiden yhteydessä voi olla myös geoterminen uimala, jossa koko naapurusto voi talvellakin nauttia lämpimästä ulkoilmauinnista.

Geoterminen energia on lähes päästötöntä. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin hyvin syvällä olevan veden rikkioksidi ja muut pitoisuudet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää suoraan esimerkiksi kaukolämmitysverkossa. Kovin syvällä olevan veden käyttöä haittaavat myös porauskustannukset, jotka voivat nousta huimiksi. Esimerkiksi Lundissa Ruotsissa on porattu 800 metriä syviä kanavia, joista saadaan 21 -asteista vettä. Islannissa näitä ongelmia ei kuitenkaan ole koska liiankin kuuma vesi on helposti hyödynnettävissä lähellä maan pintaa.

Reykjavikissa on osattu hyödyntää veden varastointijärjestelmää myös nähtävyytenä. Turistienkin suosima Perlan –näköalapaikka (”helmi”) on oikeasti kaupungin kuumavesisäiliö, jonne maasta pumpattava kuuma vesi johdetaan. Puoli kaupunkia saa kuuman vetensä näistä kuudesta tankista, joiden päälle on rakennettu ravintola ja näköalatasanne. Perlanista voi ihailla huikeita maisemia kaupungin yli. Vieraillessamme siellä Perlaniin tuli sadetta pakoon myös ryhmä päiväkotilapsia, jotka eivät niinkään ihastelleet maisemia kuin Perlanin pohjalle rakennettua keinotekoista geysiriä.

Perlanin vesitankin päällä. Kuva: Kaisa Leiwo
Perlanin vesitankin päällä. Kuva: Kaisa Leiwo

Islanti on kiehtova maa, jossa sää- ja geotermiset olosuhteet vaikuttavat myös asumiseen ja asuntoihin. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *