Kerrostalokyttääjän muistiinpanot

Kuva: Kaisa Leiwo

Flashback helmikuiseen Madridiin

Kirjoitin reilu kuukausi sitten ”käveltävästä miljoonakaupungista” Madridista, jossa vierailimme talvilomalla. Kirjoitin tuolloin, että  ”Madrid on vilkas, meluisa, ruuhkainen ja elävä miljoonakaupunki. Sieltä löytyy paljon upeita nähtävyyksiä ja museoita, mukavia tapas-paikkoja ja ravintoloita sekä vauhdikas yöelämä. Madridista tekee erityisen se, että keskusta-alue on pienehkö ja helposti hallittavissa jalkaisin.”

Vierailimme mm Kuningatar Sofian museossa, jossa on nähtävänä Picasson tunnettu teos Guernica. Guernica valmistui vuoden 1937 Pariisin maailmannäyttelyyn. Sen aihe on peräisin Espanjan sisällissodasta ja teos kuvaa inhimillistä kärsimystä. Guernican pommitus oli siihen astisen sotahistorian tuhoisin ilmaisku.

Tällä hetkellä uutiset Madridista ovat vähintäänkin Guernican veroisia. Korona jyllää siellä vauhdilla ja sekä sairastuneiden että menehtyneiden määrät ovat hurjia. On vaikea kuvitella tuota muutosta niin nopeasti. Talvilomaviikolla runsas kuukausi sitten Espanjassa ja Madridissa ei vielä ollut ainoatakaan koronatapausta. Suomessa sen sijaan oli jo ollut yksi. Nyt tilanne on aivan toisenlainen.

Madrid on miljoonakaupunki, jossa on helppo kuvitella koronankin leviävän vauhdilla. Joka paikka oli tupaten täynnä ihmisiä – suomalaisittain lähes ahdistavassa määrin.  Nähtävyyksiin ja ravintoloihin piti pääsääntöisesti jonottaa sisään ja väkeä oli tiiviisti. Ravintoloissa pöydät olivat todella lähellä toisiaan – puhumattakaan suositusta tapas-paikasta San Miguelin kauppahallista, jossa hädin tuskin pääsi etenemään sunnuntairuuhkassa.

Nyt pysytään kotona niin Madridissa kuin Turussakin

Tällä hetkellä Madridissa on voimassa lähes täydellinen ulkonaliikkumiskielto. Suomessa ja Turussa kielto ei ole niin totaalinen, mutta meitä ja madridilaisia yhdistää nyt kotona pitäytyminen ja kontaktien välttäminen.

Veikkaan, että Suomessa näihin oloihin on helpompi sopeutua. Ensinnäkään elämämme ei tapahdu niin paljon ulkona, kaduilla ja ravintoloissa kuin madridilaisten. Talven jäljiltä olemme tottuneita sisätiloihin ja kodeissa pysymiseen. Asuntomme ovat pääsääntöisesti väljempiä, hyvin lämmitettyjä ja varusteltuja. Jätehuolto toimii systemaattisemmin eikä järjestelmä ole niin haavoittuvainen kuin Madridissa.

Asuntojen ja kotien merkitys korostuu tässä tilanteessa, kun lähes kaikki koululaiset opiskelevat kotoa käsin ja suuri osa työntekijöistä on etätöissä. Pakotettu kotona oleminen tuo mukanaan myös ongelmia – mm poliisin kotikäynnit ovat lisääntyneet erityisesti viikonloppuisin. Kotona oleminen, sairastumisen pelko ja koronan tuomat taloudelliset vaikeudet voivat lisätä ahdistusta ja tehdä kodista vankilan.

Olen kirjoittanut usein yhteisöllisyyden puolesta taloyhtiöissä. Nyt sen toteuttaminen on hieman vaikeampaa, mutta voisiko jotakin silti tehdä? Voisitko soittaa naapurille tai laittaa tekstiviestin? Voitteko keksiä yhteisiä tempauksia, esim italialaistyyppisen iltalaulun tai jotain suomalaisille sopivampaa? Voisitko käydä naapurille kaupassa tai kysyä edes mitä kuuluu?

Koetetaan selvitä kodeissamme ja naapurustoissamme – varsinkin kun tämä tilanne voi kestää vielä kauan. Mietitään uusia yhteisöllisyyden muotoja ja huolehditaan toisistamme. Käytetään alueen yrityksiä niin paljon kuin voimme, sekin on huolehtimista. Koetetaan selvitä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *