Pilkkikauden alkua on turhaa ihan heti odotella, koska lähipäivien sääennusteet lupaavat saaristoon yksinomaan lämpöasteita. Meriveden lämpötila oli pääasiassa kolmisen astetta plussalla eikä Korppoossa näkynyt vielä missään jäätä, vaikka viikonvaihteessa olikin pikku pakkasta. Nostin veneen silti varmuuden ja mielenrauhan vuoksi ainakin väliaikaisesti ylös.
Aika jännää oli kuulla , että Iniön ja Kustavin suunnalla jotkut lahdet olivat jo saaneet melko kattavaa riitettä päälleen. Kateellinen kun olen, sitä ei ollut yhtään jännä eikä kiva kuulla, että niillä vesillä Keskitalon Pasin kanssa viikonvaihteessa kalastanut Haanpään Kimmo sai sieltä taas 64-senttisen istutetun taimenen.
Yleensä tältä kaksikolta puuttuu matkasta joku oleellinen väline, kuten mitta tai puntari . Tälläkin kertaa matkasta uupui haavi. Niinpä kaksikolta meni aika tovi noin kolmen kilon taimenen nostamisessa veneeseen. Kun se ei onnistunut ämpärillä, niin kala piti nostaa lopulta käsipelillä. Se ei ole helppoa, sillä meressä olevasta taimenesta on vaikea saada pitävää otetta sen paremmin kiduksista kuin pyrstöstäkään.
Koin saman takavuosina silloinkin haavin unohduttua matkasta. Kun nostokoukut ja muut mahdolliset apuvälineet oli koitettu, Nylundin Tapsa nosti lopulta nelikiloisen taimeneni veneeseen syliotteella heittämällä. Riemu oli luonnollisesti suuri ja ikimuistettava.
Huono saalis alkaa olla näköjään uusi vakioni. Tähän päätelmään tulin, kun vertaisin taakse jääneen vuoden kalasaalistani edelliseen vuoteen. Kumpikaan vuosi ei tarjonnut merkittäviä saaliselämyksiä, vaan lähinnä tuskailua merellä.
Eniten on tökkinyt taimenen kalastus. Edellisvuonna sain kaksi pientä taimenta ja viime vuoden saalis jäi keväällä tulleeseen yhteen alamittaiseen.
Haukisaaliissanikaan ei tapahtunut umpisurkean edellisvuoden jälkeen kuin aavistuksen petraamista. Nyt sain sentään kolme yli viisikiloista haukea, joista suurin oli 7.4 kiloa. Vonkalemäärässäni ei siis ollut suurta hurraamista. Pitäisi silti varmaan olla vähästäkin onnellinen, sillä edellisvuonna en saanut niitä yhtään.
Haukimäärissä pysyin lähes tasan edellisvuoden tasolla. Viime vuoden haukisaldoni oli yhteensä 328, kun edellisvuotena sain kaksi vähemmän.
22 vuoden saaliskirjanpitoni mukaan olen nyt saanut yhteensä 8965 haukea. Viime vuoden keskiarvo, 1,19 haukea tunnissa oli täsmälleen sama kuin kaikkien vuosien keskiarvo, joten saariston haukikanta vaikuttaa pitävän hyvin pintansa pitkässä juoksussa.
Kun taimen ei syksyllä Korppoossa syönyt, siinä tyhjää heitellessä oli hyvä aika miettiä, mistä olematon saalis nimenomaan Korppoon vesillä saattoi johtua, kun muualta taimenia saatiin paremmin kuin vuosikausiin.
Kun kuuntelin muutama päivä sitten tutkimusta merenalaisesta melusta ja sen vaikutuksista, mietin onko Korppoon pohjoispuolinen laiväväylä syynä ongelmaan. Siinähän suhaavat niin Viking Linen, Silja Linen ja Finnlinesin alukset ja välillä myös Nesteen Naantalin jalostamolla käyvät tankkerit edestakaisin. Kun päälle lyödään vielä kaksi lauttaa ja yhteysalukset, kaloilla ei liene hetken rauhaa.
Silti päädyin siihen lopputulokseen, että syy ei voi olla laivaliikenteessä, koska ei se nyt aivan oleellisesti ole aiemmista vuosista lisääntynyt. Vetouistelijat tietävät myös sen, että taimen nappaa usein aivan perämoottorin lähipyörteistä, joten taimen ei voi kovin paljon pelätä koneen ääntä.
Vaikka kalastukseni on keväisin ja nykyään myös alkutalvesta siirtynyt entistä enemmän siianonginnan suuntaan, en aio kuitenkaan lopettaa taimeten jahtaamista, vaikken niitä saakaan. Vain heittämällä saan selville, milloin taimen palaa takaisin Korppoon vesille ja onko kyse ollut jostain kausivaihteluoikusta, vai palaako se enää koskaan. Arvonsa kai silläkin vaivalla.
KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ peuran pellolle ampunut metsästäjä kertoi nauttineensa avocaadosta.