Kala-apajilla

Stubb on kalamiehiä

Ei, älkää kysykö.
En nähnyt vilaustakaan taimenista viime viikonvaihteessa, joten paineet joulukalan saantiin alkavat painaa hartioitani. Lauantain osalta puolustukseksi käy se, että kalastus 16 metriä sekunnissa puhaltaneessa tuulessa oli kohtuullisen hankalaa. Vähintään puolet ottipaikoista piti jättää heittämättä liian kovan aallokon takia.
Meno oli sellaista, että taimenta ei kauheasti uskaltanut joka paikassa edes toivoa. Haavaaminen olisi ollut yksinään hankalaa, kun tuuli vei tyhjäkäynnillä venettä melkein plaanissa.

En saanut edes kirjolohta, vaikka taivaan pappa osoitti selvästi paikan, missä sateenkaariraudut lymyilevät. Kuvat: Jukka Vehmanen)

Pientä lohtua toi se, että yhdestä suojaisesta lahdesta nappasi kolme hauenpulikkaa.
Tuulia on erilaisia. Lauantain tuuli oli oikukasta sorttia. Kun venettä yritti pitää pakilla paikallaan perä kohti aaltoja, paatti lähti silti välillä pyörimään kuin karusellissa. Varoituksen sana: älkää koittako sellaisessa tuulessa kalastamista kotona.
Sunnuntaina tuuli jäi selvästi miedommaksi kuin mitä sääennustuksissa varoitettiin, noin 10 metriin sekunnissa. Suunta oli hyvä eli pikku puhuri kävi lounaasta.
Käsittämätöntä oli, miten saatoin olla niin pässi ja tumpelo, etten saanut minkäänlaista kosketusta taimeniin. Harjoittelun puutetta varmaan.

Myöhäissyksyn vesillä on hienoa ihailla maisemien jyrkkiä sävyjä, joskaan kameralla ei saa taltioitua niitä niin hyvin, kuin ne oikeasti on maalattu.
Tämä meidän valtiovarainministerimme on aivan eri luokan kalamies ainakin kalajutuista päätellen. Alex Stubb on kuulemma kehuskellut eduskunnassa saaneensa 90-senttisen taimenen, vaikka asiasta perillä olevat lähteet tietävät kalan olleen oikeasti vain kymmensenttinen.
Jos en pian saa kunnon saalista, pyydän Stubbin veneeseen kalakaveriksi. Emmeköhän me saa neuvoteltua  taimenenhallintarekisterit oikein komealle tolalle.
Kalamies ei ole koskaan mihinkään tyytyväinen. Se kävi taas selväksi kun Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö julkaisi kannanottonsa torstaina hyväksytystä kalastusasetuksesta. SVK:n viesti oli otsikoitu: ”Kalastusasetuksessa pientä iloa, mutta alamitat taimenelle ja kuhalle liian pieniä.”
SVK pitää myönteisenä sitä, että uusi, valtioneuvoston hyväksymä kalastusasetus vahvistaa uhanalaisten kalalajien ja -kantojen suojelua
SVK:n mukaan asetus heikentää erittäin uhanalaisten villien taimenkantojen suojelua määräämällä istutetulle taimenelle alhaisemman alamitan (50 cm) kuin luonnonvaraiselle taimenelle.
–?Villit kalat uivat samoissa vesissä kuin istutetutkin ja istukkaiden pyyntiin viritetty tiheäsilmäisempi verkko tappaa entistä suuremman osan rauhoitetuista luonnontaimenista, sanoo SVK:n toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä.
Hänen mielestään taimenelle riittää yksi alamitta, jonka tulee olla vähintään asetuksessa luonnontaimenelle määrätty 60 senttimetriä.
–?Alamitan tarkoituksena on ohjata kalastusta. Taimenen kahden alamitan järjestelmä samassa vedessä ei toimi.
Suurin pulma on mielestäni siinä, miten harvoin kalassa käyvät oppivat erottamaan toisistaan istutetun ja villin taimen eli tunnistamaan, missä kohtaa istutettavilta pois leikattava rasvaevä ylipäätään pitäisi olla. Aktiivikalastajat sen epäilemättä tietävät, mutta harvoin kalastavia on vapaa-ajan kalastajista kuitenkin ylivertainen enemmistö.
SVK:n mielestä kuhan alamitan nostaminen 42 senttiin on parannus erityisesti merialueilla. Järjestön mukaan se ei kuitenkaan poista kuhankalastuksen pääongelmaa eli kuhan pyytämistä liian pienenä, varsinkin kun ammattikalastukselle määrättiin vieläkin alhaisempi 40 senttimetrin alamitta Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Alhainen alamitta estää nopeakasvuisten kuhien lisääntymisen ja kuhakantojen vahvistumisen.
SVK:n mukaan Ruotsissa kokemukset 45 sentin alamitasta ovat erinomaisia ja Suomenkin sisävesillä käytetään jo yleisesti samaa alamittaa.
Itse olen hieman huolissani siitä, että eri pyyntimitat saattavat lisätä entisestään vastakkainasettelua ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien välillä. Sitä ei tarvittaisi yhtään lisää.  Yksi vaihtoehto olisi tietenkin saattanut olla se, että molempia ryhmiä koskeva alamitta olisi ollut 40 senttiä. Toisaalta se saattaisi vesittää päämäärän eli kuhakannan keskikoon kasvattamisen Saaristomerellä.
Suo siellä, vetelä täällä.
P.S. KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ lintubongarilla todettiin paha addiktio, koska hän pelasi pesistä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *