Ammattikalastajilla on taas edessään jännät päivät. WWF julkaisee nimittäin uuden kalaoppaansa ensi maanantaina. Pari vuotta sitten vastaava opas nosti myrskyn, kun siinä julistettiin villi vaellussiika niiden uhanalaisten kalojen joukkoon, joita kuluttajien tulisi välttää. Ammattikalastajat syyttivät WWF:ää kotimaisen siian maineen mustaamisesta ja purnasivat, että minkäänlaista siikaa ei tahtonut enää saada kaupaksi. Esimerkiksi K-ryhmä lopettikin hetkeksi Suomesta kalastetun siian hankkimisen.
Värikkäimmin kalastajien kannat kailotti julki Kalarannan Vihannes Oy:n toimitusjohtaja Tapio Haijanen, jonka mukaan ympäristöjärjestö toimii kuin mafia. ”Kotimaista siikaahan kaupataan jo kuin pimeää pulloa kieltolain aikaan”, hän valitti.
WWF:n nykyisessä oppaassa siika on siirretty vältettävien kategoriasta harkitse-kategoriaan. Samassa kategoriassa on muuten norjalainen lohi, koska lohen viljelyssä kuluu enemmän kalaa rehuna kuin mitä itse viljely tuottaa. Norjalainen  lohi on Suomen suosituin kalaruoka, joskin sen menekki on hieman notkahtanut hinnan noustua Suomessa ennätyskorkealle (Turun Sanomat 6.3.)
Ammattikalastajien siikapurnaukset olivat heidän näkökulmastaan toki ymmärrettäviä, koska siiasta saa hyvän hinnan.
Siialla he voisivat toki ansaita muutakin kautta. Valmisteilla olevaan kalastuslakiin on nimittäin toivottu pykälää, jonka pohjalta virvelikalastaja voisi lunastaa jokaista ylimääräistä vapaa kohden uuden luvan aina neljään vapaan asti. Nythän läänikohtaisella luvalla saa käyttää vain yhtä vapaa, mikä koskee myös siian ongintaa. Jos lupamaksut olisivat lupakohtaisia, kalastusalueille ja -kunnille heruisi enemmän rahaa toimintojensa pyörittämiseen, istutuksiin ja  vesien omistajille maksettaviin korvauksiin.
Nämä rahat eivät kuitenkaan kelvanneet ainakaan Åbolands Fiskarforbundin väelle, kun heitä talvella aiheesta haastattelin. Vastustuksen takana oli se, että saaristolaiset haluavat päättää vesiensä käytöstä itse.
Toki tavallista siikaonkijaakin hieman mietityttää, pitäisikö se harrastus lopettaa, kun vaellussiian erottaminen esimerkiksi karisiiasta ei meikäläiseltä onnistu.
Syytä lienee joka tapauksessa totutella siihen, että kalastusta tullaan rajoittamaan ja säätelemään entistä enemmän. Jo viime elokuussa tulivat voimaan siian verkkokalastusta koskevat uudet säännöt. Siian kalastuksessa verkkojen solmuvälin on nyt oltava vähintään 43 millimetriä, kun siikaa pyydetään merellä eteläisillä merialueilla.
Ihmetellä sopii, miten tätäkin asetusta valvotaan. Poliisille tiedoksi, että en aio sännätä ilmoittautumaan, jos 35-milliseen ahvenverkkooni uikin siika. Toisaalta rikosrekisterissä näyttäisi aika komealta maininta: sai siian verkoilla.
KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ kivääritehtailija selvisi kalastusrikkomuksesta Sakoilla.