Kala-apajilla

Jättimäisiä haukia

Kalastuskilpailuja ei Saaristomerellä  liikoja ole, joten tyytyväisenä otin vastaan sähköpostin, jossa  Saariston Lomakeskuksen Boris Povaljajeff ilmoitti, että viime vuonna ensimmäistä kertaa kisattu Houtskarin Haukicup järjestetään taas tänä vuonna Mossalassa.  Ajankohta on 13.9.
Viime vuoden kisa oli hyvin järjestetty ja vesialueet kerrankin kalastuskilpailuun riittävät, mielenkiintoiset ja kalaisat. Kaiken lisäksi kisa-alue laajenee tänä vuonna, kun Mossalan kalastuskunnan 3 000 hehtaarin vesiin on saatu lisää 2 000 hehtaaria Björkön kalastuskunnan vesiä.
Viime vuonna venekuntamme ei ehtinyt kaluta alkuunkaan kaikkia potentiaalisia mestoja kuusi tuntia kestävän kisan aikana, joten kalastettavaa riittää nyt isommallekin osanottajakunnalle.
Ainoa heikompi puoli kauempaa kisaan halajaville on Mossalan etäisyys ainakin, jos paikalle aikoo tuoda veneen trailerilla. Lauttoja ja lossejahan Turusta tultaessa on matkan varrella muistaakseni peräti viisi, minkä vuoksi aikaa kuluu matkantekoon tuntitolkulla. Sille asialle ei mitään voi, muuta kuin sen, että paikalle kannattaa suunnata vesitse, jos suinkin mahdollista.

Venekuntamme lähtee parantelemaan viime vuoden neljättä sijaamme, joskin taitotasoa pitää rajulla harjoittelulla pystyä nostamaan, sillä Saaristomerellä näyttää liikkuvan hurjia kalamiehiä jo heti alkukeväästä.  Tuomas Peltonen, Kimmo Keskitalo ja Niko Satto poimivat vakuuttavan sunnuntaisaalin: Tuomas ylitti kympin rajan 11,9-kilon hauella (kuva ylhäällä), Niko (kuva alla) väsytti 8,4- ja 8,2-kiloiset sekä Kimmo (kuva alemma alla) 8- ja 7,7 -kiloiset. Kaikkiaan he saivat 12 kalaa mieheen.
Oikeasti noiden kuvien laatu ei ole noin surkea, miltä ne tässä jostain syystä näyttävät. Olemme yrittäneet ratkoa ongelmaa, mutta syytä ja konstia ei ole vielä löydetty. Pahoittelut.


Oikean paikan löytäminen on näin keväällä ratkaisevan tärkeää. Siitä kertoo se, että Nikon mukaan perjantainen kalastelu Rymättylän vesillä tuotti puhtaan nollan.
Paljon parempaan en pystynyt itse koko viikonvaihteen aikana. Parin kilon rajan ylittäminen on yhä tämän kevään osalta vielä kaukainen haave. Ensi viikolla olen lomalla ja silloin rajan on mentävä puhki tai Irwiniä mukaillen ”heitän uistimet santaan ja virvelit naulaan, jos ei hauki nouse jumalauta!”
Noista haukikuvista tuli muuten mieleen, ettei tuo saalis ole – sori pojat – vielä mitään. Kemiön suunnalla merikotka oli hiljattain kuulemma napannut todistajien nähden kynsiinsä kokonaisen koiran ja vienyt sen mennessään. Siinä meni samalla 3 000 euroa niin sanotusti taivaan tuuliin. Rodusta ei ole tietoa, mutta ymmärtääkseni se ei ollut Tanskan doggi.
KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ pystyäkseen väistämään kalamiesten vieheet, hauki joutui uimaan ihan karppina.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *