Kala-apajilla

Lomani aikana kalastimme Keskitalon Pasin ja Vennon Heikin (etualalla) kanssa ensi kertaa Iso-Hauterin upeissa maisemissa, jotka sijaitsevat Selkämerellä Isokarin majakasta etelään. Teimme muutamia taimenhavaintoja.

Ihmeiden ja istutusten aika ei ole ohi

Talviloma ja muutama lomautuspäivä takana. Niiden aikana tuli kalastettua enemmän kuin Ahti määrää.

Kalastaminen on onnistunut nyt poikkeuksellisen hyvin siksikin, että olen jo parisen kuukautta tehnyt päivisin etätöitä kodiksi muuttuneella mökillä, josta on ollut helppo singahtaa iltakalaan.

Hämmästyksekseni peli ei näyttäisi olevan osaltani taimenten saannin suhteen vielä menetetty.

Olen saanut kevään aikana kolme komeaa taimenta: 3,6 kg, 2,4 kg ja 2,2 kg. Niiden lisäksi karkuutuksia ja muita taimentapahtumia on kertynyt kymmenkunta.

Taimenia näyttäisi nyt löytyvän myös Korppoon suunnalta, josta hopeakyljet ovat olleet pari viimeistä vuotta tyystin kateissa, kun samaan aikaan niitä on saatu esimerkiksi Kustavista ja Iniöstä lähes pilvin pimein.

Vietin itsekin Kustavissa muutaman päivän taimenkalassa ja vaikka en ylös asti sieltä mitään veneeseen käymään saanutkaan taimentapahtumia oli useampia. Se ei ole mikään ihme, koska kalavesiä hoidetaan käsittääkseni Kustavissa aivan eri lailla kuin esimerkiksi Korppoon suunnalla.

Päätimme suunnata Vennon Heikin (vas) ja Pasi Keskitalon kanssa kohti Iso-Hauteria, koska keli oli sellainen, että niin ulkona sijaitsevalle saarelle oli kerrankin mahdollista ajaa.Kuuden metrin tuuli saattaisi olla jo liikaa. (Kuvat: Jukka Vehmanen)
Kävimme myös Lehtovaaran Tepon kanssa Iso-Hauterissa, mutta silloin täysin tyyni keli teki taimenen kalastuksesta toivotonta. Matkalla poikkesimme Flatun tuvalla.
Iso-Varestus ei tällä kertaa tarjonnut muuta antia kuin mukavan taukopaikan ja välttävää seuraa.

Kustavissa paikallinen kalatalousalue istutti vapun tienoilla eri puolelle sikäläisiä kalavesiä 12 000 taimenta, jotka on siis tarkoitettu kalastettaviksi, toisin kuin villit taimenet, jotka on rauhoitettu. Paikallinen kalatalousalue istuttaa siellä vuosittain myös hauen, kuhan, siian sekä jopa mateen poikasia. Myös istusten onnistumisen seuranta on tarkkaa.

Mereen nyt päästetyistä istutuksista 9500 oli Ely-keskuksen velvoiteistutuksia ja loput kalatalousalueen vapaaehtoisistutuksia, joihin varat saadaan kalastusluvista.

Kustavin Pleikilästä lähdettiin sirottelemaan 12 000 taimenta salaisiin paikkoihin. (Kuva: Teppo Lehtovaara)

Taimenten velvoiteistutukset ovat jonkin verran vähentyneet, kun niiden sijaan taimenkantaa on alettu elvyttää virtavesiä kunnostamalla. Velvoiteistutusten aikakaan ei silti ole vielä ohi, vaan niitä tehdään jonkin verran.

Jos olen oikein ymmärtänyt ja pystynyt asioita jäljittämään, taimenistutuksia on tehty Korppoon suunnalle viimeksi noin kymmenen vuotta sitten.

Millä perusteella Ely-keskus valitsee istutuspaikat? Voisin kuvitella, että Kustavi valikoitui istustuspaikaksi paikallisen kalaväen, kuten kalatusopas Vesa Liukkosen ja yrittäjä Sami Suomisen aktiivisuuden ansiosta. Kun yhdistettyä saatiin sekä velvoiteistutukset että vapaaehtoisistutukset, siitä oli logisitisia hyötyjä.

Lisäksi huomioon otetaan myös se, miten esimerkiksi taimenella on mahdollisuus selviytyä istutusalueella haukien hampaista.

Toki velvoiteistutuspaikkojen valikointiin vaikuttaa edelleen myös se, onko alueella kaloja haittaavaa teollisuutta. Velvoiteistutuksilla pyritään siis korvaamaan aiheutettuja kalataloushaittoja.

Kustavi sopi istutuspaikaksi siksi, että vaelluskalana taimen tapaa levitä istutuspaikalta kohti pohjoista eli tässä tapauksessa Uuttakaupunkia, jossa esimerkiksi Yara toimii.

Pitäisikö siis alkaa toivoa Korppooseen sellutehdasta tai Yaran lannoitetehdasta. Ei kai nyt sentään. Minä taidan olla paikkakunnan suurin ympäristöhaitta.

En ole havainnut Korppoon suunnalla juuri minkäänlaista eloa paikallisissa kalastustoimielimissä istutuksista puhumattakaan, vaikka luulisi, että esimerkiksi kalastusturisteja havittelevista mökkikylistä tulisi istutuspainetta.

Mihin Korppoon kalastuskunnille tulleet kalastuslupavarat sitten on käytetty? Todennäköisesti niitä on jaettu omistajille korvauksena kalavesien yleiskäytöstä, kuten muillakin kalavesillä. Se on tietenkin täysin oikein ja perusteltua. Ainakin joillakin seuduilla varoja on silti herunut myös istutuksiin.

Toivoa voi nyt panna viime vuonna muiden kalatalousalueiden ohella perustettuun Korppoon-Houtskarin-Iniön kalatalousalueeseen, joka sekin tekee lakisääteisen kalavesien hoitosuunnitelman. Se voinee poikia istutuksia kalavarojen saannin vastineeksi. Mitään velvoitetta siihen ei kuitenkaan ole.

Voi jopa käydä niin, että istutukset vähenevät, jos kalatalousalue päättää keskittyä esimerkiksi muunlaisiin kalavesien kunnostustoimiin, kuten haukien kutualueiden luomiseen eli haukitehtaiden perustamiseen kosteikkoalueille tai fladoihin. Ei siinä tietenkään mitään vikaa ole.

Kustavin reissullani ehdimme kalastaa myös siikaa mahtiapajalla, jonka Keskitalon Pasi oli täysin säkällä löytänyt. Sieltä Pasi sai muun muassa tämän 1,2 kilon siian, jota Lehdon Petu kateellisena kuvasi.
Petu toi mukanaan myös muita kalamiehiä, jotka pääsivät ensi kertaa hämmästelemään, kuinka paljon siikoja voi parhaimmillaan noustakaan.
Kustavin reissulta mökille palattuani sain huomata, että Tilhen Tepa oli taas syönyt niin paljon pihlajanmarjoja, että se oli kekkulissa sammunut terassin kaiteelle. Tosiasiassa terassin lasikaide oli jälleen kerran vaatinut yhden uhrin.

Hieman huolestuneena olen seurannut taimenkannan kehityksen ohella myös sitä, että Korppoon kaislikoissa ei ole enää pariin vuoteen näkynyt liiemmin merkkejä haukien kutupuuhista. Silti haukikannassa ei ole toistaiseksi näkynyt heikentymisen merkkejä, mutta miten lie jatkossa.

Kuvaavaa on, että kun olen siikaonginnan ohella heittokalastanut tänä keväänä yli 80 tuntia, joista suurimman osan Korppoossa, saaliinani on ollut kolmen taimenen ohella vain kaksi haukea.

Tosin olen toistaiseksi poikennut harvakseltaan varsinaisilla haukiapajilla, mutta kyllä haukia luulisi eksyvän enemmän vieheisiin taimenpaikoiltakin olkoonkin, että varhaiskevät on hauen kalastuksen kannalta haastavaa aikaa.

Sanomattakin on selvää, että istutuksista kirjoittaessani minulla on, jos ei nyt oma lehmä ojassa niin sen kokoinen hauki kuitenkin.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ lintuharrastaja halusi siivelläeläjäksi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *