Talviloma ja muutama lomautuspäivä takana. Niiden aikana tuli kalastettua enemmän kuin Ahti määrää.

Kalastaminen on onnistunut nyt poikkeuksellisen hyvin siksikin, että olen jo parisen kuukautta tehnyt päivisin etätöitä kodiksi muuttuneella mökillä, josta on ollut helppo singahtaa iltakalaan.

Hämmästyksekseni peli ei näyttäisi olevan osaltani taimenten saannin suhteen vielä menetetty.

Olen saanut kevään aikana kolme komeaa taimenta: 3,6 kg, 2,4 kg ja 2,2 kg. Niiden lisäksi karkuutuksia ja muita taimentapahtumia on kertynyt kymmenkunta.

Taimenia näyttäisi nyt löytyvän myös Korppoon suunnalta, josta hopeakyljet ovat olleet pari viimeistä vuotta tyystin kateissa, kun samaan aikaan niitä on saatu esimerkiksi Kustavista ja Iniöstä lähes pilvin pimein.

Vietin itsekin Kustavissa muutaman päivän taimenkalassa ja vaikka en ylös asti sieltä mitään veneeseen käymään saanutkaan taimentapahtumia oli useampia. Se ei ole mikään ihme, koska kalavesiä hoidetaan käsittääkseni Kustavissa aivan eri lailla kuin esimerkiksi Korppoon suunnalla.

Kustavissa paikallinen kalatalousalue istutti vapun tienoilla eri puolelle sikäläisiä kalavesiä 12 000 taimenta, jotka on siis tarkoitettu kalastettaviksi, toisin kuin villit taimenet, jotka on rauhoitettu. Paikallinen kalatalousalue istuttaa siellä vuosittain myös hauen, kuhan, siian sekä jopa mateen poikasia. Myös istusten onnistumisen seuranta on tarkkaa.

Mereen nyt päästetyistä istutuksista 9500 oli Ely-keskuksen velvoiteistutuksia ja loput kalatalousalueen vapaaehtoisistutuksia, joihin varat saadaan kalastusluvista.

Taimenten velvoiteistutukset ovat jonkin verran vähentyneet, kun niiden sijaan taimenkantaa on alettu elvyttää virtavesiä kunnostamalla. Velvoiteistutusten aikakaan ei silti ole vielä ohi, vaan niitä tehdään jonkin verran.

Jos olen oikein ymmärtänyt ja pystynyt asioita jäljittämään, taimenistutuksia on tehty Korppoon suunnalle viimeksi noin kymmenen vuotta sitten.

Millä perusteella Ely-keskus valitsee istutuspaikat? Voisin kuvitella, että Kustavi valikoitui istustuspaikaksi paikallisen kalaväen, kuten kalatusopas Vesa Liukkosen ja yrittäjä Sami Suomisen aktiivisuuden ansiosta. Kun yhdistettyä saatiin sekä velvoiteistutukset että vapaaehtoisistutukset, siitä oli logisitisia hyötyjä.

Lisäksi huomioon otetaan myös se, miten esimerkiksi taimenella on mahdollisuus selviytyä istutusalueella haukien hampaista.

Toki velvoiteistutuspaikkojen valikointiin vaikuttaa edelleen myös se, onko alueella kaloja haittaavaa teollisuutta. Velvoiteistutuksilla pyritään siis korvaamaan aiheutettuja kalataloushaittoja.

Kustavi sopi istutuspaikaksi siksi, että vaelluskalana taimen tapaa levitä istutuspaikalta kohti pohjoista eli tässä tapauksessa Uuttakaupunkia, jossa esimerkiksi Yara toimii.

Pitäisikö siis alkaa toivoa Korppooseen sellutehdasta tai Yaran lannoitetehdasta. Ei kai nyt sentään. Minä taidan olla paikkakunnan suurin ympäristöhaitta.

En ole havainnut Korppoon suunnalla juuri minkäänlaista eloa paikallisissa kalastustoimielimissä istutuksista puhumattakaan, vaikka luulisi, että esimerkiksi kalastusturisteja havittelevista mökkikylistä tulisi istutuspainetta.

Mihin Korppoon kalastuskunnille tulleet kalastuslupavarat sitten on käytetty? Todennäköisesti niitä on jaettu omistajille korvauksena kalavesien yleiskäytöstä, kuten muillakin kalavesillä. Se on tietenkin täysin oikein ja perusteltua. Ainakin joillakin seuduilla varoja on silti herunut myös istutuksiin.

Toivoa voi nyt panna viime vuonna muiden kalatalousalueiden ohella perustettuun Korppoon-Houtskarin-Iniön kalatalousalueeseen, joka sekin tekee lakisääteisen kalavesien hoitosuunnitelman. Se voinee poikia istutuksia kalavarojen saannin vastineeksi. Mitään velvoitetta siihen ei kuitenkaan ole.

Voi jopa käydä niin, että istutukset vähenevät, jos kalatalousalue päättää keskittyä esimerkiksi muunlaisiin kalavesien kunnostustoimiin, kuten haukien kutualueiden luomiseen eli haukitehtaiden perustamiseen kosteikkoalueille tai fladoihin. Ei siinä tietenkään mitään vikaa ole.

Hieman huolestuneena olen seurannut taimenkannan kehityksen ohella myös sitä, että Korppoon kaislikoissa ei ole enää pariin vuoteen näkynyt liiemmin merkkejä haukien kutupuuhista. Silti haukikannassa ei ole toistaiseksi näkynyt heikentymisen merkkejä, mutta miten lie jatkossa.

Kuvaavaa on, että kun olen siikaonginnan ohella heittokalastanut tänä keväänä yli 80 tuntia, joista suurimman osan Korppoossa, saaliinani on ollut kolmen taimenen ohella vain kaksi haukea.

Tosin olen toistaiseksi poikennut harvakseltaan varsinaisilla haukiapajilla, mutta kyllä haukia luulisi eksyvän enemmän vieheisiin taimenpaikoiltakin olkoonkin, että varhaiskevät on hauen kalastuksen kannalta haastavaa aikaa.

Sanomattakin on selvää, että istutuksista kirjoittaessani minulla on, jos ei nyt oma lehmä ojassa niin sen kokoinen hauki kuitenkin.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ lintuharrastaja halusi siivelläeläjäksi.