Kala-apajilla

Hauki koukussa joka kuudes minuutti

Ennen kuin alan elvistellä viikonvaihteen haukisaaliillani, kerron vähän asiaa. Anteeksi siitä.
Toimitukseen tupsahti tiedote, jonka mukaan EU-komissio on pyytänyt Euroopan kemikaaliviraston valmistelemaan rajoitusesityksen lyijyn totaalikieltoon metsästyksessä, urheiluammunnassa ja kalastuksessa. Nopeimmillaan rajoitukset tulisivat voimaan noin kahden vuoden sisällä.
Euroopan Unionissa on jo vuosikausia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön, koska lyijystä on todistetusti haittaa linnustolle, jotka voivat saada lyijymyrkytyksen myös syömistään kaloista.
Kalastuksen harrastajille kielto voisi tietää lisää rahanmenoa. Meri ja Metsä -liikkeen yrittäjä Kimmo Brandt kertoo, että eniten lyijyä käytetään kalastuksessa jigipäissä. Sitä käytetään myös verkkojen pauloissa ja onkien painoina.
Brandt arvelee, että lyijy voidaan korvata esimerkiksi volframilla, mutta se on viisi kertaa kalliimpaa. Toinen korvaava aine voi olla sinkki, mutta se ei jigipäämateriaalina ole ominaisuuksiltaan lyijyn veroista.
Brandt tuumii, että lyijy joutaakin poistua, joskin hän epäilee, että lintujen elimistöön päätyy paljon enemmän lyijyä hauleina kuin jigipäinä.

Lyijyn käyttö kalaverkkojen alapauloissa alkoi vähentyä jo toistakymmentä vuotta sitten. Vaimon ahvensaalis osoitti viikonvaihteessa, että voi sitä muunkinlaiseen painoon verkkokalastuksessa törmätä. (Kuva: Jukka Vehmanen)
Jos ihan käsi sydämelle pannaan, mereen menee kaikkea haitallista roinaa kalastastettaessa muutenkin. Jigit itsessään ja kaikenlaiset kumikalat eivät varmasti ole hyväksi mereen tai kalaan jäädessään. Irtosiimojen vaarallisuudesta linnuille muistutetaan siellä sun täällä. Tästä syntilistasta saisi varmaan pitkän kuin nälkävuodesta, jos oikein masokistiksi haluaisi heittäytyä.
Mojova saalis se vasta haitallista onkin, ainakin saaliiksi joutuneille kaloille eritoten silloin, jos niitä ei vapauta.
Jos en tekisi jo yli 20 vuotta jatkunutta ”tieteellistä” kalatutkimusta, olisin vielä enemmän häpeissäni siitä, että sain lauantaina tolkuttomasti haukia. Onneksi lopetin maailman parantamisen jo kauan sitten havaittuani, että ihminen on toivottoman ja ylivertaisen tyhmä laji. Minulla on siitä vankkoja omakohtaisia kokemuksia.
Hauki noin joka kuudes minuutti.  Ei voi olla totta, tuumi veljeni ja hieman itseänikin epäilytti, että olenko laskenut jossain välissä väärin. Muuta ei: haukilaskurini osoitti lahjomattamasti, että sain lauantaina 47 haukea 4,5 tunnissa.


Tälläkään kertaa yksikään viikonvaihteessa saamistani hauista ei tainnut painaa yli kolmea kiloa. Mitäpä noita pulikoita punnitsemaan.
Syönti oli huima, kun olosuhteet olivat kohdallaan: Tuuli puhalsi eteleästä, taivaalta tuli sadekuuroja ja vesikin oli hieman normaalia korkeammalla. Tällainen sääyhdistelmä on yleensä aika pettämätön.
Tällaisilla olosuhteilla ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan eikä ajella veneellä pitkiä siirtymätaipaleita, koska kalaa tulee sieltä sun täältä, jopa keskellä päivää, kuten tälläkin kertaa.
Laskeskelin mielessäni, että kuudessa minuutissa ehtii heittää noin 12 kertaa, koska yksi heitto vie takaisinkelauksineen noin puoli minuuttia. Kun ottaa huomioon kalan irroitukseen kuluvat kymmenkunta sekuntia ja lyhyet siirtymätaipaleet veneellä, ehtii siinä silti aika monta heittoa viskomaan saalishaukea kohti.
Kalapaikkatuntemuksen on toki oltava erittäin hyvin hanskassa. Tuskinpa minulle tuollaiset saaliit olisivat mahdollisia muualla kuin kotivesillä Korppoossa.
Viikonvaihteen saaliin joukkoon eksyi vain yksi sarkomatoosihauki.

Ei muuta kuin pannulle….

…ja näistä kastike. Arvatkaa tuliko hyvät hallusinaatiot? No ei tullut, kun en tehnyt. Älkää tekään, koska kyseessä lienee ruskokärpässieni.
Minua jäi hieman harmittamaan, että en päässyt tekemään uutta päiväkohtaista haukiennätystäni. Vaimo alkoi hoputtaa minua mereltä kanssaan sienimetsään. Olen aivan varma, että pari vuoden takainen 54 hauen päiväsaalis olisi ollut helposti rikottavissa, koska valoisaa aikaakin oli jäljellä nelisen tuntia. Pari vuotta sitten tosin keräsin tuon saaliin vielä lyhyemmässä ajassa kuin lauantaina.
Kyllä sienimetsäänkin kannatti mennä. Korppooseen näyttää tulevan paras sienisesonki 2-3 viikkoa myöhemmin kuin mantereella. Nytkin metsä oli niin täynnä herkkutatteja, että niiden kuskaamiseen olisi tarvittu kuorma-auto, jos olisimme poimineet kaikki isotkin tatit. Nyt kelpuutimme vain pienempiä muoto- ja laatuvalioita, joiden kaunes sai minut järjestämään Miss Herkkutatti -kisan, jonka voittajan ratkaisin tutuille tehdyllä käynnykkäviestiäänestyksellä.

Tässä Miss Herkkutatti -kisan osallistujat uimapuvuttomalla kierroksella.

Tässä menossa iltapukukierros. Kisaan saatiin yllätyskäänne, kun voiton vienyt hopeahattuinen herkkutatti osoittautui urooksi. Tasa-arvon aikana mieskin voi olla missi.
Sunnuntaina lähdin taas merelle, mutta en enää kovin toiveikkaana, koska tuuli oli kääntynyt kaakkoon, joka on saaliskirjanpitoni mukaan toiseksi huonoin kalatuuli luoteen jälkeen. Niitäkin huonompia ovat tosin vaihteleva tuuli ja tyyni.
Kaakkotuulella olen saanut keskimäärin 1,1 haukea tunnissa. Etelätuuli on ollut paras: 1,5 haukea tunnissa. Viime viikonvaihteen hyvästä haukisesongista kieli se, että keskiarvo paukkui railakkaasti jopa kaakkoistuulella. Sunnuntaina sain 16 haukea kolmessa ja puolessa tunnissa.
Eli yhteensä 73 haukea viikonvaihteessa. Ei, minä en koskaan laske väärin.
KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ seurapelinharrastajat päättivät järjestää Kimbledonin turnauksen.

2 kommenttia

  1. Valtava saalis kieltämättä, mutta on pakko kysyä, mitä teit tuollaisella määrällä kalaa? Puolisosi saalisti vielä samaan aikaan huiman ahvenmäärän verkolla.
    Pyydä ja vapauta – kalastus ei oikein sovi omalletunnolleni, jos siitä oli kysymys. Itse olen harrastanut kalastusta 61 vuotta ja pyydystänyt aina vain ruokakalat, jos Ahti on sen suonut. Hyvälläkin syönnillä olen ymmärtänyt lopettaa pyynnin ja siirtynyt muuhun luonnon tarkkailuun. Kunnioituksesta kaloja kohtaan!

  2. Kiitos kysymästä. Hauet vapautin, kuten aina, ahvenia söimme ja ylimääräiset annoin työkavereille. Jonkinlaisen syyn catch & releaselle löydät blogin esittelypalstalta, josta selviää, että pidän hauista tilastoja, joiden pohjalta olen seurannut muutoksia haukikannassa 21 vuoden ajan. Niitä tilastotietoja on mennyt Rktl:n ja muiden tutkijoiden käyttöön. Olen kertonut tilastojen pohjalta tämän palstan ja Turun Sanomien lukijoille esimerkiksi, millä kelillä ja millä uistimilla haukia voi saada. Tarkoitus on siis hankkia faktatietoa mutu-juttujen tilalle. Siis vähän samaan tapaan, kun merikotkista kerätään tietoa niitä rengastamalla.
    Myönnän, että omantunnon kanssa on minullakin välillä tekemistä kalastaessani, mutta kenelläpä meillä syntisillä ei olisi eri asioissa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *