Hörppyi ja herkkui

Vladivostok, makuja maailman pisimmän junaradan varrelta, osa 7.

IMG_5801

Vladivostok. Vihdoin ja viimein! Tänne päästäksemme olemme matkustaneet Venäjän halki junassa kahdeksan vuorokautta ja 9.288 kilometriä, lähes neljänneksen maapallon ympäryysmitasta siis.

Junassa olemme myös matkanneet seitsemän aikavyöhykkeen läpi. Viimeisellä pikapysähdyksellä, keskellä yötä Habarovskissa, kysyn matkakumppaniltani Mikalta paljonko kello on ja jatkan – siis missä päin maailmaa tahansa. Juna kun kulkee Moskovan aikaa ja saapuu asemille Moskovan ajassa.
Vladivostokiin saavumme klo 03:20 Moskovan ja junan aikaa eli klo 10:20 Vladivostokin aikaa.

Pysyäkseen kartalla kellon suhteen ja tietääkseen ravintolavaunun aukiolot sekä pysähdykset, joilla pääsee asemalla jaloittelemaan, on pitänyt tietää oikea aika lähtöasemalla, tuloasemalla, Moskovassa sekä – jos on pitänyt olla yhteydessä kotimaahan – myös paljonko kello on juuri sillä hetkellä Suomessa. Onneksi älypuhelimien aikakaudella tämä ei ole suuri ongelma.

iipadin kuvat_venäjä 888

iipadin kuvat_venäjä 858

Vladivostok, venäjäksi ??????????´? on vajaan 600.000 asukkaan kiehtova ja tarunhohtainen kaupunki Japaninmeren rannalla suht lähellä Pohjois-Korean rajaa. Maailman ääressä, tai ainakin toisella puolella Venäjää. Venäjä loppuu – Vladivostok, laulaa Kauko Röyhkäkin. Suljettu kaupunki, Tänne karkoitettiin ei toivotut henkilöt Neuvostoliiton aikoina.

Sitä Neuvostoliittoa ei kyllä katukuvassa huomaa. Itse asiassa, jos ympärillä kuuluva kieli ja katujen sekä liikkeiden kyltit eivät olisi venäjää, luulisi olevansa jossain ihan muualla. Ehkä Espanjassa tai kaupungin korkeuseroista juhtuen San Fransicossa, enkelten kaupungissa käynyt Mika tuumaa. Paria vaikuttavampaa patsasta ja Venäjän Tyynenmeren sotalaivastoa lukuunottamatta mistään ei tule Venäjä, saati Neuvostoliitto mieleen.

iipadin kuvat_venäjä 825

iipadin kuvat_venäjä 828

Tuttuakin katukuvassa näkyy – legendarnij finskii burger, lukee Hesburgerin valomainoksen alla. Heikki Salmelan imperiumi ulottuu siis Japaninmeren rannoille saakka. Erään katugrillin logoista taasen tulee erehdyttävästi Hesen amerikkalainen kilpailija mieleen.

iipadin kuvat_venäjä 793

iipadin kuvat_venäjä 856

Täällä, kuten muuallakin Venäjällä tapaamamme ihmiset tietävät kaikki Suomen ja suhtautuvat Suomeen lämpimästi sekä kyselevät paljon maastamme.
Muutamaan otteeseen olemme kuulleet Kekkosesta sekä tottakai Venäjän suositummasta suomalaisesta eli Ville Haapasalosta.

Mutta Vladivostokissa tunnetaan ja tiedetään Turku!
Kiitos Hannu Jortikan. Jortikkahan valmensi ensin Amur Habarovskia ja sitten ensimmäistä kauttaan KHL:ssä pelannutta Admiral Vladivostokia.

Habarovskissa Jortikka valittiiin jopa vuoden mieheksi. Tutustumme muutamaan baarin pitäjään, jotka kertovat Jortikan olevan paras jääkiekkovalmentaja ikinä ja toivovat tämän palaavan valmentamaan KHL:n itäiseen konferenssiin. Meille jopa esitellään pöytä, jonka ääressä Jortikka on istunut.

iipadin kuvat_venäjä 851

Pienen Moonshine -cocktailbaarin baarimestari Alexey Tiuzhin kysyy tilatessani drinkkiä, tiedänkö kyseisen juoman vai oliko sillä mielestäni kiva nimi ja haluaisin sen siksi. Tiuzhin myös kysyy haluanko hänen suosittelevan cocktailia.

Tilaan siis Tiuzhinin suosituksesta Pedro Manhattanin, jossa on punaisen vermouthin sijasta Pedro Ximenez -rypäleistä tehtyä sherryä. Moonshinessa on meneillään sherryviikot ja usea klassikkococktail on tehty sherrytwistillä.

iipadin kuvat_venäjä 942

Tiuzhin sanoo Moonshinen olleen Vladivostokin ensimmäinen cocktaibaarin.
Alussa oli hieman haastellista levittää cocktailin ilosanomaa, kun asiakkaat olivat tottuneet olueeseen ja vodkaan sekä whiskiin. Tiuzhin kertoo moottoripyöräjengiläisistä jotka olisivat halunneet viskiä colalla. Coca colan puuttuessa valikoimista Tiuzhin suositteli isoille raavaille miehille cocktaileja.

-Hieman kyllä käteni tärisivät ja tein ensimmäisistä juomista varmuuden vuoksi hieman vahvempia. Tyytyväisenä nämä kuitenkin drinkkinsä joivat ja tilasivat toisetkin, Tiuzhin nauraa.

iipadin kuvat_venäjä 990
Alexey Tiuzhin

Moonshinen toisen työvuorossa olevan baarimestarin Tihon Kostyrkon meriitteihin kuuluu kansainvälisen Finlandia Vodka Cupin Kaukoidän mestaruus. Kostyrkon pitääkin ammattitaitoaan yllä kilpailemalla drinkkikisoissa sekä matkustamalla. Kostyrkon on palannut juuri Hollannista, jossa hän kävi tutustumassa De Kuyper -liköörin valmistukseen.

-Käytämme Moonshinessa vain tuoreita raaka-aineita. Haluamme tehdä myös klassikkojuomia hieman eri tavalla, hieman eri teemoilla. Tällä hetkellä teemamme on sherry, jota käytämme cocktaileissamme.
Tärkeintä on kuitenkin tehdä juomia asiakkaille, eikä itselle.
Mietinkin aina, millainen juoma sopisi kullekin asiakkaalle, Kostyrko kertoo.

iipadin kuvat_venäjä 965
Tihon Kostyrko

Vladivostokin ravintolatarjonta on runsasta. Täältä löytyy varmasti jokaiseen makuun sopiva ravintola. Rantabulevardin ruoka on kala- ja äyriäispainotteista, sushia saa lähes joka kulman takaa, espanjalaista, mexicolaista sekä italialaista ja tottakai, Kaukoidässä kun ollaan, aasialaista ruokaa löytyisi helposti ja jopa saksalaisen Hofbrauhausin panimoravintola biergardeneineen täydentää Vladivostokin ravintolamaailmaa.

Ja kahviloita jälkiruokineen. Jokaista ravintolaa kohti tuntuu olevan ainakin kaksi kahvilaa. Venäläinen ei todennäköisesti tulisi toimeen ilman jälkiruokia, sillä kaikki näyttävät syövän makeaa kellonajasta riippumatta.

iipadin kuvat_venäjä 933

iipadin kuvat_venäjä 934

Tutustumme nuoreen Sergei Pushkiniin, joka työskentelee baarimestarina aasialaisessa ravintolassa nimeltä Zuma. Zuman asiakaskunta koostuu Vladivostokin kauniista ja rohkeista. Ainakin parkissa olevista autoista ja ravintolan ulkopuolella olevista turvamiehistä päätellen. Pushkinin kanssa olemme viettäneet edellisen illan ja Pushkin on kutsunut meidät käymään työpaikallaan.

Nautimme taas kerran maailmanluokan cocktailit sekä lammasvartaita ja kampasimpukoita. Pushkin kertoo, ettei ole koskaan käynyt Moskovassa, mutta Tokioon mies on lähdössä viikonlopun viettoon. Tokio kun on tämän sanoin lähes naapurissa. Pitkä junamatkamme sekä millaista on toisella puolella Venäjää kiinnostaa Pushkinia. Kaikkien kiinnostunein hän on kuitenkin Suomesta.

iipadin kuvat_venäjä 1004

-Miltä Suomessa näyttää, millaista siellä on? kysyy nuori tuttavuutemme.
Kerron valoisista kesäöistä sekä omasta kotikaupungistani, Aurajoen halkomasta Turusta saaristoineen. Valoisuus saa Pushkinin uteliaaksi ja hän haluaa tietää mitä sillä tarkoitan.

Kerron auringosta, joka ei pohjoisessa laske ja aurinkolaseista, jotka päässä fillaroin kotiin kesällä yökerhossa työskennellessäni.
A vot, upeaa! Siis samanlaista kuin Pietarissa, toteaa Pushkin.
Suomeen olisi kiva tulla käymään, mutta kun se on niin kaukana, tuumailee nuori baarimestari.

iipadin kuvat_venäjä 1029
Sergei Pushkin

Kiitos – Spasiba Venäjä ja Vladivostok sekä kaikki matkamme varrella tapaamamme ihmiset. Kuljette muistoissamme mukanamme.

– Tanja ja Mika

iipadin kuvat_venäjä 821

49 kommenttia

  1. Olipas mielenkiintoinen! Olen tavannut Ville Haapasalon kerran. Ville on tietysti ihan huipputyyppi. Venäjän itä taas on mielenkiintoinen. Olisi aika kova keikka käydä jossain Kamtshatkalla. Vladivostokkin on mielenkiintoinen, hipaiseehan se Pohjois-Koreaa. Eniten kuitenkin kiinnostavat sen suunnan elukat ja halu olisi painua pusikkoon niitä katselemaan.

    1. Kiitos! Suosittelen kyllä Vladivostokia lämpimästi.
      Ja oon vähän kateellinen Sulle tosta Ville Haapasalon tapaamisestasi 🙂
      -Tanja

  2. Tämä matka on osa Siperian halki Kiinaan matkaa? No sen olisi voinut lukea aikaisemmista tarinoista. Varmaan hauska seikkailu sinänsä. Olen kuullut niin eksoottisia tarinoita näistä Venäjän matkoista.

    1. Tämä oli makuja maailman pisimmän junaradan varrelta -tarinani viimeinen osa. Matkasin siis Trans-Siperian radalla eli Venäjän halki Moskovasta Vladivostokiin. Kiinaan olisi ollut ”hieman” lyhyempi matka. Trans-Mongolian radalle Moskovasta Mongolian kautta Pekingiin kertyy mittaa ”vain” 7.865 kilometriä, kun taas Vladivostokiin tuli matkaa yhteensä 9.288 kilometriä. -Tanja

  3. Olipa kiva lukea Trans-Siperiasta! Minulla pölyttyy kaapissa opaskirja tuolle junaradalle, sinne oli nimittäin jossain vaiheessa ajatus lähteä, mutta sitten tuli elämä eteen, eikä sinne toistaiseksi vielä ole päästy. Joskus tulevaisuudessa sitten 🙂

    1. Kiva, että pidit tarinastani. Toivottavasti pääset jonain päivänä kokemaan Siperianradan ja Venäjän kaikessa kiehtovuudessaan.
      -Tanja

  4. Vladivostok, mielenkiintoista! Kaupungista saa näemmä ainakin hyviä drinkkejä. Venäjälläkin riittäisi näkemistä vaikka ja kuinka.

    1. Vladivostokissa, kuten muuallakin Venäjällä oli hyvien drinkkien lisäksi uskomattoman maukasta ruokaa. Suosittelen!
      -Tanja

  5. Kiitos! Tämä oli todella mielenkiintoista! Ihan en näe itseäni istumassa viikkoa junassa, mutta Vladivostokiin voisin kyllä hakeutua! En ole osannut lainkaan kuvitella millaista siellä on, mutta kaikesta päätellen hyvinkin kiinnostavaa!

    1. Kiitos! Olimme reissussa yhteensä kolmisen viikkoa eli pysähdyimme Moskovassa, Jekaterinburgissa, Krasnajarskissa, Litsvjankassa Baikalin rannalla, Irkutsikissa sekä Vladivostokissa. Pisimpään olimme yhtäjaksoisesti junassa Irkutskin ja Vladivostokin välillä eli reilut kolme vuorokautta.
      -Tanja

  6. Nämä junatarinat on aina yhtä kiinnostavia, vaikken itse ole juuri Venäjällä matkustellutkaan. Kuulostaa hienolta kokemukselta. Lukaisin saman tien pari muutakin osaa tarinastasi. Tuosta Vladivostokin Hesestä tulee mieleen eräs sattumalta tapaamani turkulaisreilaaja, joka turhaan kaipaili Hesburgeria Pariisiin 🙂

    1. Kiitos, kokemus olikin hieno! Kiva, että löysit myös muita saman reissuni tarinoita. 🙂
      Hih! Pariisi ja Hese kuulostavat lähes yhtä absurdilta kuin Vladivostok ja Hese.
      -Tanja

  7. Jos joku olisi kysynyt Vladivostokin ruoka- tai baariskenestä, niin aika tyhjää olisi kyllä lyönyt. Niin sitä viisastuu! Hieno reissu teillä, ja hauskaa kuulla aina tarinoita kohtaamisista matkan varrella 🙂

    1. Oli kyllä mahtava reissu. Juna oli ihan oma maailmansa ruuan suhteen. Siksi olikin erittäin positiivinen yllätys, kun kaikissa kaupungeissa joissa pysähdyimme, oli erittäin runsas ja rikas ruokatarjonta
      -Tanja

  8. Voi, näyttää kyllä kivalta kaupungilta! Olen halunnut tehdä jo jonkin aikaa TransMongolian ja pysähtyä myös useissa Venäjän kaupungeissa.

    1. Suosittelen lämpimästi! Mitä kauemmas Moskovasta reissasimme, sitä kiehtovammaksi maa muuttui.
      -Tanja

    1. Kyllä, ihan mahtava reissu olikin 🙂
      Matkakumppanini ei puhunut sanakaan, itse taidan kielestä lähinnä alkeet. Kirjainten osaamisesta oli kyllä iso apu.
      -Tanja

  9. Eipä ole Venäjä ollut, Vladivostokinkaan osalta viime aikoina varsinaisesti toivekohdelistalla. Moskovassa voisi vielä joskus käydä, mutta ei sekään tähän maailman aikaan oikein innosta.

    1. Suosittelen kyllä. Ja ruplakin on aikast alhaalla suhteessa euroon tällä hetkellä, joten maassa on myös melko edullista.
      -Tanja

    1. Oli kyllä mielenkiintoinen reissu! Toivottavasti annat houkutukselle periksi ja lähdet valloittamaan Venäjää. 🙂
      -Tanja

  10. Itse haluaisin matkustaa myös Venäjän halki junalla. Pietari vasta itänaapurilta nähtynä ja monet muutkin kaupungit kiinnostaisivat. 🙂

    1. Suosittelen Venäjää matkakohteena lämpimästi. Maahan on helppo mennä ja tällä hetkellä ruplan kurssi on aikast alhaalla eli reissaaminen on melko edullistakin. Jekaterinburgiin, Euroopan ja Aasian rajalle on ”vain” 1.800 kilometriä Moskovasta (noin 27 tuntia junailua) eli siinä ehtii jo kokemaan junailua ja näkemään pienen palan maata sekä tutustumaan mielenkiintoiseen kaupunkiin. Jos ei siis ole aikaa pidempään reissuun. 🙂
      -Tanja

  11. Minun mies on joskus ehdotellut minule tätä Trans-Siperian reissua, mutta en ole vielä lämmennyt ajatukselle, mutta oli kiva päästä kurkkaamaan teidän reissuun.

    1. Toivottavasti miehesi jatkaa ehdottelua ja lähdette Siperianradalle. 🙂
      Kiva, että löysit tarinani 🙂
      -Tanja

  12. Mielenkiintoinen kirjoitus; en ole itäisessä naapurissa matkustanut ja tämä kaupunki on entuudestaan tuttu vain nimenä.

    Raavaat motoristimiehet cocktaillasi kädessä nostatti hymyn huulille 😀

    1. Hymyilin myös, kun Alexey kertoi motoristeista ja cocktaileista. Alexey sanoi myös miettineensä, tuleekohan turpaan. Onneksi jengiläiset tykästyivät juomiinsa. 🙂
      -Tanja

  13. Venäjä on niiiiiin pitkä maa! Sen jotenkin tajusi siinä kohtaa, kun omalla Trans-Mongolian reissulta Irkutskin kohdalla katsoi karttaa ja totesi, että jos tästä jatkaisi Vladivostokiin, oltaisiin vasta about puolivälissä… Huh. En ole tainnut koskaan nähdä kuvia Vladivostokista, ei tosiaan äkkiseltään uskoisi sen sijaitsevan Venäjällä näiden perusteella, aika kosmopoliitti tunnelma 🙂 Kiva postaus!

    1. Kiva, että pidit tarinastani. 🙂
      Venäjä on kyllä käsittämättömän laaja maa. Sen tajusi kunnolla vasta reissun päällä. Vladivostok teki erittäin suuren vaikutuksen. Neukkulaa kaupunki ei ollut nähnytkään. Ja aika kosmopoliitteja siellä oltiinkin. 🙂
      -Tanja

    1. Kiitos, kiva että tykkäsit. 🙂 Suosittelen lämpimästi Siperianrataa. Jonain päivänä lähden itsekin vielä uusiksi, hieman useammalla pysähdyksellä tosin.
      -Tanja

  14. Mielenkiintoinen kohde! Olen itse kulkenut transsiperian radataa Ulan Batoriin ja Pekingiin, mutta Vladivostok on haaveena. Eksoottinen, kaukana, silti naapurimaassa… Aikataulusyistä ei onnistunut viimeksi, uusi yritys toivottavasti jossain vaiheessa!

    1. Ulan Bator ja Peking kiinnosti meitä myös, mutta raiteet Venäjän halki veivät lopulta voiton.
      Toivottavasti pääset vielä Vladivostokiin!
      -Tanja

    1. Sitä Heseä mekin ihmettelimme. Oli pakko ottaa kuva.
      Ei kuitenkaan poikettu sisälle. 🙂
      -Tanja

  15. Trans-Siperia todellakin kiinnostaa. Mun kaveri jatkoi viime keväänä tuosta vielä lautalla Etelä-Koreaan ja edelleen Japaniin. Kuulosti niin eeppiseltä reissulta, että pitänee joskus toteuttaa – mahdollisimman hyvässä seurassa. 🙂

    1. Ojoj, tossa olisi kyllä upea jatko Siperianradalle. Ehkä ensi kerralla. 🙂
      -Tanja

    1. Kiva, että löysit Vladivostok -tarinani. 🙂
      Itseänikin hieman harmitti, ettei tämän tarinan kuvia saanut suuremmiksi kuin kansikuvan osalta.
      -Tanja

    1. Kiva, että tykkäsit lukea tarinaani.
      Matkasimme neljällä junalla ja yksikään niistä ei ollut myöhässä yhdeltäkään asemalta. 9.288 kilometriä ja koko ajan ajallaan.
      Enpä olisi etukäteen uskonut. 🙂
      Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ottaa yksi stoppi lisää loppuosuudelle. Reilut kolme vuorokautta junassa ilman suihkua oli kyllä kokemus. 🙂
      -Tanja

  16. Ville on varmasti lisännyt Venäjä-tietoutta täällä Suomessa ja saanut useammat ihmiset kiinnostumaan matkailusta meidän naapurimaassa. Itse en siellä ole vielä käynyt, mutta varmasti sinnekin vielä tie vie – jossakin vaiheessa.

    1. Kyllä. Oma pitkäaikainen haaveenikin Siperianradasta johti lopulta reissun tekemiseen Haapasalon Venäjän halki 30 päivässä ohjelman innoittamana.
      Ja lähes kaikki tapaamamme ihmiset ottivat puheeksi Villen. Muutamalle ainoa osaamansa suomalainen sana oli Käki – Villen samannimisestä leffasta tuttuna.
      -Tanja

  17. Tämä oli mielenkiintoinen postaus. Vladivostok on kiehtonut itseä pitkään ja oli aka yllätys, kun kaupunki ei venäläiseltä tunnu. Tuo Trans-siperian junareissu kuuluu osastoon kerran elämässä tehtävät reissut.

    1. Kiitos! Olin etukäteen kuullut kaupungin muistuttavan vähän Espanjaa, joten osasin hieman odottaakin jotain ihan muuta. Neukkulaa Vladivostok ei ollut nähnytkään. Itse asiassa Krasnajarsk oli kaupungeista, joissa pysähdyimme, ainoa joka tuntui Neuvostoliitolta. Suosittelen kyllä reissua Venäjän halki lämpimästi. 🙂
      -Tanja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *