Extreme

Simaton ja hattaraton vappuilija täällä hei



En ole koskaan panostanut vapun juhlistamiseen. Kun kuulen hehkutettavan tästä kevään juhlasta, nousee mieleeni ensimmäiseksi sangollinen negatiivisia kuvia; vapputoreilla tapeltuja kärhämiä, karanneita kaasupalloja, yökkäysrefleksin aikaansaavia tippaleipiä ja korvavaikulta maistuvaa simaa. Vappu ei kerta kaikkiaan vain ole ollut minua varten – mitä nyt noista kaasuilmapalloista olen vuosittain innostunut iästä viis.

Tänä vuonna minulla on kuitenkin ensikertaa hallussani kovalla työllä, verellä ja kyynelillä hankittu valkolakki. Johan alkaa vappu maittamaan! En ole viime vuoden valmistujaisten jälkeen juurikaan uhrannut ajatuksia lätsälleni, mutta huhtikuun viimeisen päivän kunniaksi sen päähän pistäminen tuntuu peräti suurelta kunnialta. (Tässä vaiheessa ne kuuluisat elämän realiteetit kuitenkin iskevät näppinsä peliin. Minä en nimittäin osallistu lakitukseen ja pääse osaksi mustavalkoista lippalakkimerta vaan olen töissä. Onneksi sisätiloissa ainakin takuuvarmasti helottaa loistelamppuaurinko, joten sentään pysyn kuivana. Ja jatkoillehan ehtii aina.)

Valkolakkia lukuun ottamatta vapussa ei kuitenkaan edelleenkään ole juuri mitään minua varten. En halua mennä tivoliin, sillä silkka ajatus ihmismassoista ja karuselleista saa minut voimaan pahoin. En kelpuuta lautaselleni hattaraa, prinssinakkeja, perunalastuja tai mitään muutakaan vappuruoaksi miellettävää. Pelkään pellejä, vappuhuiskat saavat minut aivastamaan ja kaikki sesonkitorikrääsä joutaisi puolestani jäädä myymättä.

Kuulostan aika nuivalta. Uskokaa tai älkää, en ole. Päinvastoin rakastan juhlia niin paljon, että aion yrittää oppia pitämään jopa vapusta. Elämä käy nimittäin liian arkiseksi, jos pääsiäisen ja juhannuksen välissä ei olisi vappua antamassa syytä pikkaisen bilettää.

Olkoon vappuni tivoliton ja huiskuton, mutta foliopalloja voinkin sitten hamstrata senkin edestä. Siman jätän vahvavatsaisemmille, mutta yhtälailla voi limonaadia siemailla pillillä. Tippaleipien tilalla voi tarjota munkkeja ja hattaran sijaan sokerihumalan voi syödä itselleen ahmimalla irtokarkkeja.

Vappufiilistä kaikille!

LINNEA LAHTINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *