Extreme

Rakas harrastus, missä olit?

Vähän aikaa sitten palasin takaisin rakkaan harrastukseni pariin. POP Pilates, joka yhdistää perinteiseen pilateksen ja popmusiikin, oli joskus minulle tärkeä jokapäiväinen hetki itseni kanssa. Yksin muuttaminen ja yliopiston aloittaminen kuitenkin saivat minut unohtamaan urheilun muussa kuin tanssin muodossa melkeinpä kokonaan. Aikaa ei tuntunut olevan tarpeeksi ja olin oikeastaan unohtanut, kuinka hyvältä se tuntui. Olin unohtanut, kuinka tärkeää se oikeasti onkaan.
Se nimittäin on todella tärkeää. Ihmisellä kuuluu olla harrastuksia. Tekemistä, joka on jotain muuta, kuin kouluun tai työhön liittyvää. Tila, jossa saa olla vapaasti jotain muuta tai jokin muu. Parhaassa tapauksessa jotain sellaista, mikä nostaa itsetuntoa ja antaa onnistumisen tunteita.
En koskaan ollut haka luonnontieteissä ja nyt opiskelen eläinlääkäriksi. Olen hyvä siinä mitä teen, mutta en kympin oppilas. Kuitenkin, kuten ihmisen perusluonteeseen helposti kuuluu, myös minä vertailen itseäni ympärilläni oleviin. Aina on joku parempi. Aina voisi olla parempi.
Siksi harrastukset ovat tärkeitä. Ne antavat perspektiiviä. Ne antavat tilan unohtaa päivän epäonnistumiset ja onnistumiset. Samaan aikaan ne nostattavat itsetuntoa. Minua POP pilates myös muistutti siitä, ettei vertailu kannata. Kaikilla on omat vahvuutensa. Siinä missä minä häviän todistukseni kanssa, voitan esimerkiksi sosiaalisilla taidoilla ja sitkeydellä.
POP Pilatesta tehdessäni tunsin oloni tutuksi ja turvalliseksi. Tunsin kuinka lihasmuisti kertoi, mitä pitää tehdä seuraavaksi. Tunsin kuinka endorfiinit tanssahtelivat elimistööni ja hymy nousi huulille. Minulla oli hauskaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *