“Jos haluatte näyttelijöiksi – LUKEKAA. Jos ette halua näyttelijöiksi – LUKEKAA.”

Tällä älypuhelimien valloittamalla aikakaudella lukeminen on syöksynyt hätälaskuun. Kirjaan ei osata enää tarttua, kun kaikki aika kulutetaan somepostauksiin. Olen huomannut, että koulujen käteen viskaamat lukukirjat jäävät opiskelijoilta lukematta. Lukisivatko nuoret kirjoja ollenkaan, jos heitä ei kehotettaisi siihen?

Ala-asteella en lukenut kirjaa sivuakaan, ellei sellaisesta käynyt erillistä komentoa. En ymmärtänyt, miksi joku haluaisi lukea kirjaa omasta tahdostaan. Kasvaessa hoksasin kirjojen punaisen langan ja opin nauttimaan lukemisesta. Siitä huolimatta tuntui helpommalta omistautua youtubelle kuin romaaneille. Häpeäkseni voin kertoa, että lukemani kirjat viime vuodelta voi laskea yhdellä kädellä.

Lukeminen kallistuu omaan viitseliäisyyteen. Kiireinen arki ei aina ole toimiva syy sille, etteikö löytäisi aikaa lukemiselle: jos kaikki kuluttamamme aika puhelimen räpläykseen poistettaisiin, lukisimme varmaan kirjan päivässä. Luin artikkelin perheenäidistä, joka lukee kirjaa kaikissa hetkissään missä ikinä kulkeekin. Kyseisellä lukutoukalla kerääntyy hyvänä vuonna jopa yli kolmesataa kirjaa luettavakseen.

Vuosi sitten näyttelijä Krista Kosonen puhui koulullamme unelmista. Kosonen painotti lukemisen olevan tie monenlaiseen menestykseen: “Jos haluatte näyttelijöiksi – LUKEKAA. Jos ette halua näyttelijöiksi – LUKEKAA.” Kosonen kertoi, miten kirjat opettivat hänelle empatiasta hyppäämällä aivan erilaisen hahmon saappaisiin. Kososen innoittamana kirjoitin ilmaisutaidon lukion pääsykokeissa luovan tekstin kirjojen jakamasta maailmasta. Pääsin sisään.

Olit sitten nuori somettaja, kirjoja ahmiva lukutoukka tai vaikkapa näyttelijä, kirjallisuudesta on jokaiselle hyötyä. Lukemalla todella viisastuu, mutta siten oppii myös tuntemaan elämää ja todellisuutta mielikuvituksen keinoin. Ovatko kirjat lopulta eräänlainen selvitymiskeino yhteiskunnassa? Minulle ollaan luettu paljon värikäitä satuja, enkä haluaisi tulevaisuuden lapsien syntyvän iPadit kainaloissaan. Lukekaa itsellenne ja toisillenne.