Extreme

Kaksi perhettä

Vaihtovuoteni on opettanut minulle paljon asioita, mutta uudet ihmissuhteet sitäkin enemmän. En ajatellut voivani kiintyä näin nopeasti ihmisiin. Nyt parin kuukauden jälkeen uuden isäntäperheen luon muuttamisesta on outoa huomata, miten kaikki palaset vain loksahtivat paikoilleen.
Hassua, miten joidenkin kanssa juttu vain luistaa, eikö? Syksyllä hymyilin vieraalle tytölle törmättyämme koulun käytävällä ja nyt asumme saman katon alla. Hän oli aluksi minulle vain yhdet uudet kasvot satojen muiden seassa, mutta nyt kutsun häntä siskokseni. On rikkaus, mutta samalla vaikeus kiintyä näin nopeasti. Ajatukset pyörivät päässäni siitä, että päättyvätkö nämä ihmissuhteet yhtä nopeasti?
Toivon koko sydämestäni, että yhteydenpito voi jatkua ongelmitta maailman toisellekin puolelle. Mutta kun arjen menot ja aikaero painaa päälle, muistaako sitä aina laittaa viestiä?
Ehkä ikävää ei määritelläkään sen mukaan, koska on viimeksi nähnyt ja viettänyt aikaa kaivattujen kanssa. Kenties se, milloin toivoisit olevasi heidän kanssaan viettäessäsi aikaa muualla, on ikävää pahimmillaan.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *