Yhdysvallat tienhaarassa

« Uudenlainen USA |

Uusi USA ja Suomi

Aihe Yleinen, 9.11.2012 9:59, ts.verkkotoimitus

Yhdysvallat on muuttumassa. Sen vallasta on tulossa moniulotteisempaa ja globaalimpaa. Nousevat suurvallatkin joutuvat pärjäämään maailmassa, jonka instituutiot ja rakenteet ovat pitkälle Yhdysvaltojen luomuksia. Niiden nousu pumppaa valtaa yhdysvaltalaisille tahoille. Tämä kehitys tulee jatkumaan Barack Obaman toisella kaudella. Obaman hallinto pyrkii johtamaan taustalta. Tätä ei tulisi lukea merkiksi heikkoudesta. Se on merkki kasvavasta erityisesti Yhdysvaltoja tukevasta keskinäisriippuvuudesta.

Mikä on Suomen asema tässä todennäköisessä muutoksessa? Paljon on kiinni Suomen joustavuudesta ja sopeutumisesta. Sen täytyy pärjätä samojen rakenteellisten tekijöiden kanssa kuin Yhdysvallat. Lähtökohdat vain ovat kovin paljon vähäisemmät. Talouskriisi on osoittanut kuinka kansainvälisen talouden rakenteelliset tekijät saattavat olla äkillisen tuhoisia pienille kansantalouksille.

Tulevaisuuden turvallisuus on muuta kuin sotilaallinen turvallisuus. Se on yhteiskunnallista riskinsietokykyä ja kimmoisaa kykyä kestää shokkeja. Innovaatiokykyyn ja tietotaitoon on pakko sijoittaa huomattavia resursseja. Globaalit rakenteet vaativat yhteiskuntavakautta myrskyjen keskellä. Keskeisimmässä roolissa on tehokkaat globaalit yhteydet. Suomen on pärjättävä oman kriittisen infrastruktuurinsa laajassa linkittämisessä globaaleihin päävaltimoihin. Linkit pitää olla tuotteiden, ihmisten, palveluiden ja rahoituksen virtoihin.
     
Suomalainen keskustelu suhteessa ulkopuoliseen maailmaan jumittaa kahdessa asiassa: Euro ja Nato. Näiden keskusteluiden dominoiva rooli köyhdyttää ajattelua, rohkeutta ja johtajuutta. Eurossa Suomi on liittoutunut vahvempien kanssa puskuroidakseen itseään globaalitalouden myrskyissä. Suunta on oikea, mutta sitä jäykistää ideologiset tulkinnat ja kiistely. Pärjääminen vaikeissa olosuhteissa on ennen muuta praktinen kysymys, joka vaatii strategista ajattelua.

Nato-kysymyskin pitäisi ratkaista pragmaattisesti. Mitkä ovat tulevaisuuden keskeisiä turvallisuusuhkia?  Vastauksia etsitään liiaksi menneisyydestä. Oikeampi kysymys on, onko Nato ratkaisu turvallisuusongelmiin, mitkä tulevaisuudessa kohdistuvat suomalaiseen yhteiskuntaan?

Nato on osittain oman menneisyytensä vanki.  Se on kuitenkin muuttumassa.  Keskeisenä muutosvoimana on oman roolinsa murrosta elävä Yhdysvallat. Ilman Yhdysvaltojen valtaa ja mahtia Natoa ja sen tulevaisuutta on vaikea ymmärtää.

Nato-kysymys hiertää myös Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita. Yhdysvalloissa odotetaan, muttei kehdata kovin painokkaasti ilmaista, Suomen liittymistä Natoon. Tietenkin Yhdysvallat joutuisi neuvottelemaan Suomen mahdollisen jäsenyyden reunaehdoista Venäjän kanssa. Näinhän se teki Baltian maiden jäsenyyden suhteen. Suomen vitkastelu kummastuttaa Yhdysvalloissa. Sitä pidetään erikoisena. Ruotsille annetaan enemmän valinnanvapautta, koska Ruotsin historiallinen rooli on Suomea vakiintuneempi.

Mitä Suomen tulisi siis tehdä purkaakseen Yhdysvallat-suhdettaan rasittava ongelma? Natoon liittyminen on turhaa, jos Nato ei ole itseään uudistava juostava instituutio, joka ratkaisee muitakin kuin kylmän sodan ongelmia.

Natosta ei ole Suomen ja Venäjän suhteiden ratkaisijaksi, mutta Nato on kuitenkin monessa asiassa hyödyllinen. Sillä on paljon käyttöarvoa, joka liittyy alueelliseen vakauteen, globaalien yhteyksien turvaamiseen ja Euroopan lähialueiden kriisien ratkaisemiseen. Jos jäämme ilman jäsenyyttä, Suomen tulisi aktiivisemmin ja painokkaasti osallistua näihin osa-alueisiin.

Suomen tulisi tehdä se hankkiakseen institutionaalista valtaa ja osaamista. Aloiteellisuutta tarvitaan, jotta Suomi pystyisi sopeutumaan tuleviin suuriin myllerryksiin. Tärkeää on hoksata Yhdysvallat-suhteen suuri merkitys. Moni merkityksellinen asia ratkaistaan Washingtonissa ja Yhdysvallat-keskeisissä kansainvälisissä järjestöissä, kuten Natossa.

Niihin pöytiin pääse tuottamalla suomalaista lisäarvoa Yhdysvaltojen kannalta tärkeiden ongelmien ratkaisussa. Tässä Suomen pitäisi olla entistä tarmokkaampi. Osa näistä Yhdysvalloille tärkeistä ongelmista on myös Suomelle keskeisiä. Obaman aikakaudelle sellaisia ovat esimerkiksi YK:n toimivuusongelmat, maailmantalouden rakenteet, joukkotuhoaseet ja globaalit yhteydet.

Yhdysvaltojen johtaman maailmanjärjestelmän oikeutuksesta voi olla montaa mieltä. Se on kuitenkin meille elinehto, jonka hedelmistä erityisesti parempiosaiset ovat päässeet nauttimaan. Kun Yhdysvaltojen uudessa globaalimmassa roolissa haetaan innovatiivisia ratkaisuja ja muutosta, Suomen on hyvä olla mukana. Tällä saadaan poliittista pääomaa, joka säteilee maailman ‘hyvä veli ja sisko’ -verkostoja pitkin vallan eri areenoille taloudesta turvallisuuteen.  Yhdysvallat on muuttumassa, missä menee Suomi?

Kommentoi


Mika Aaltola

  • Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja. Hänen erikoisalaansa ovat Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka sekä suurvaltasuhteet ja Suomen ulkopolitiikka. Tässä blogissa Mika Aaltola kommentoi ja analysoi Yhdysvaltojen poliittista tilannetta presidentinvaalin alla ja ennakoi, mitä vaalien jälkeen on odotettavissa.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS