Yhdysvallat tienhaarassa

« Lokakuun yllätysmyrsky ja vaalit | Uusi USA ja Suomi »

Uudenlainen USA

Aihe Yleinen, 8.11.2012 12:02, ts.verkkotoimitus

Yhdysvaltojen vaalien merkittävin tulos oli uuden voittokoalition syntyminen. Barack Obama onnistui tehokkaan vaalikoneistonsa ansiosta säilyttämään vuoden 2008 tukiryhmänsä. Yhdysvaltoja määrittää nyt uusi enemmistö, joka koostuu mm. mustista, hispaaneista, nuorista, naimattomista naisista ja kaupunkien koulutetusta väestöstä.

Tämä antaa uuden vastauksen kysymykseen: Keitä amerikkalaiset ovat? Se määrittelee uudestaan myös maan ulkopoliittista roolia. Yhdysvalloista on tulossa aidommin globaali, monenkirjava ja monikulttuurinen valtio.  Tämä kansallisen identiteetin uusi määritelmä on syytä huomioida, kun pohditaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan painopisteitä ja suuntia.

Obama on painottanut turvallisuuspolitiikassaan siirtymään Aasian-Tyynenmeren alueelle. Tulevaisuudessa noin 60 prosenttia Yhdysvaltojen ylivertaisesta sotilaallisesta mahdista tulee sijaitsemaan tällä alueella. Tämä tarkoittaa myös suhteellista siirtymää pois Euroopasta.

Yhdysvaltojen strategia painottaa myös merellisen voiman tärkeyttä. Ajat, jolloin Yhdysvallat satsasi suuriin maaoperaatioihin (esim. Irak ja Afganistan) ovat menneisyyttä. Tämä tulevaisuuden kuva herättää ahdistusta erityisesti Venäjän reuna-alueiden maissa. Ne pyrkivät solmimaan suorempia sotilaallisia suhteita Yhdysvaltoihin. Nämä suorat suhteet käsitetään jopa vahvemmiksi takeiksi kriisien varalle kuin Naton viides artikla, mutta Yhdysvaltojen ulkopoliittisen roolin muutoksessa sotilaallinen pakottavan vallan skenaario muodostaa vain yhden näkökulman.

Yhdysvaltojen globaaliasema on vahvistumassa. Tämä saattaa olla hätkähdyttävä väittämä. Entä nousevat suurvallat Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka? Entä syvä taloudellinen kriisi Yhdysvalloissa ja nyttemmin Euroopassa? Väitän, että Yhdysvaltojen alamäkiajattelu perustuu liian suppeaan näkemykseen Yhdysvaltojen vallan luonteesta.

Sotilaallisen vallan mittarilla Yhdysvallat on vahvempi kuin koskaan. Näin on myös pitkälle tulevaisuuteen.  Toinen vallan taso on institutionaalinen valta. Yhdysvallat on ollut keskeisessä asemassa luotaessa sen johtaman maailmanjärjestelmän keskeisiä instituutioita ja järjestelmiä. Tämä lista on pitkä YK:sta maailmanpankkiin ja WTO:hon. Näissä institutionaalisen vallan verkostoissa kaikki tiet johtavat lopulta Yhdysvaltoihin. Institutionaalinen valta on vuorovaikutuksellista. Sen yksipuolinen käyttö on mahdotonta. Mutta nämä instituutiot kokonaisuutena tukevat Yhdysvaltojen keskeistä asemaa ja tavallaan sementoivat Yhdysvaltojen vetämää maailmanjärjestystä.

Rakenteet muodostavat kolmannen vallan tason. Valtioihin ja niiden valtaan vaikuttaa, joukko rakenteellisia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi käynnissä olevat teknologinen murros, globaalien markkinoiden syntyminen ja ilmastonmuutos. Ne vaikuttavat eri tavoin eri valtioihin. Rakenteellinen valta vahvistaa kykyä lisätä hyötyjä ja vähentää haittoja suhteessa näihin rakenteellisiin tekijöihin.

Esimerkiksi voidaan ottaa globaalitalous. Yhdysvaltojen valta tässä suhteessa perustuu keskinäisriippuvuuden tiivistyviin rakenteisiin vaikuttamiseen. Yhdysvalloissa sijaitsevat keskeiset rahoituskeskukset lisäävät yhdysvaltalaisten yritysten ja pankkien kykyä saada rahoitusta. Myös liittovaltio ja sen keskuspankki ovat tiukasti ankkuroituneet globaaleihin rahoitusmarkkinoihin. Monille valtiolle rahoitussuhteen hallinta saattaa olla vaikeaa.  Yhdysvalloillakin on ongelmansa, mutta se on muita selvästi paremmassa asemassa.

Globaali tuotantorakenne on tärkeä vallan rakenteellinen tekijä. Tuotantoa maailmassa on ulkoistettu erityisesti Aasiaan. Lisäarvo tuotannosta päätyy kuitenkin markkinoille Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, joista myös keskeiset tuotantoa hallitsevat yritykset ovat kotoisin. Yhdysvaltojen siirtyminen takaisin merien hallintaan johtuu osaltaan siitä, että tavaroiden liikkuminen Aasiasta Yhdysvaltoihin pitää turvata. Nämä kansainvälisen kaupan logistiset ketjut muodostavat maailmantalouden ja Yhdysvaltojen vallan päävaltimot. Näiden valtimoiden intensiteettiä voimistaa myös se, että raaka-aineiden pitää virrata tuotantoalueille Aasiaan. Yhdysvallat tulee turvaamaan raaka-aineiden ja tuotteiden virtoja. Se on maailmantalouden ja Yhdysvaltojen elinehto.

Listaa Yhdysvaltojen vallan monitasoisuudesta ja kasvavasta vaikutuksesta voisi jatkaa miltei loputtomiin. Yhdysvaltalaiset innovaatiokeskukset (esim. yliopistot) ovat eri rankkauksissa kaukana muiden yläpuolella. Vakuutusjärjestelmä on tehokasta. Varautuminen kyber-aikakauteen vuosikymmenen muita edellä. Se hallitsee keskeistä reservivaluuttaa, dollaria. Ymmärrämme maailmaamme yhä enemmän amerikkalaisilla käsitteillä ja kielellä.

Kommentoi


Mika Aaltola

  • Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja. Hänen erikoisalaansa ovat Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka sekä suurvaltasuhteet ja Suomen ulkopolitiikka. Tässä blogissa Mika Aaltola kommentoi ja analysoi Yhdysvaltojen poliittista tilannetta presidentinvaalin alla ja ennakoi, mitä vaalien jälkeen on odotettavissa.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS