Yhdysvallat tienhaarassa

« Kohti uudenlaista johtajuutta | Onni suosii altavastaajaa »

Romneyn ulkopolitiikka

Aihe Yleinen, 4.10.2012 10:57, ts.verkkotoimitus

Vaaliväittelyt Yhdysvalloissa paljastavat äänestäjille ehdokkaiden kyvyn selviytyä voittajaksi äärimmäisen paineen alla. Tämä kyvyn voi nähdä kertovan, kuinka ehdokas selviytyisi presidenttinä kriisitilanteissa.

 Ensimmäisen väittelyn voittaja oli selvä.  Mitt Romney hallitsi estradia. Barack Obama jumittui oman politiikkansa yksityiskohtiin.  Jos sama meno jatkuu, Romneysta tulee seuraava Yhdysvaltojen presidentti.  Politiikassa kuukausi on kuitenkin pitkäaika.

Suomalaisesta näkökulmasta Romneyn kausi tuntuu äkkiseltään epätoivottavalta.  Mielipidetiedustelujen mukaan suomalaiset kannattavat Obamaa. Mutta pitkässä juoksussa Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on melko samanlaista presidentistä riippumatta. Obama on jatkanut monia Bushin kaudella alkaneita kehityssuuntia.  Sotilaallisen painopisteen muutos Aasiaan on peruuttamaton. Kaukosodankäynti lennokkioperaatiolla on tullut jäädäkseen. Tiettyjä muutoksia on tapahtunut, kuten terrorista epäiltyjen kidutuksen kieltäminen.

Suurin linjaero ehdokkaiden välillä liittyy johtamistyyliin. Romney painottaisi Yhdysvaltojen tarvetta olla maailman moraalinen johtaja. Hän olisi halukkaampi sotilaallisiin interventioihin ajaakseen omaa näkemystään oikeasta ja väärästä.

Obama puolestaan on korostanut Yhdysvaltoja taustajohtajana (leading from behind).  Hänen mukaansa Yhdysvaltojen tulisi saada operaatioihin mukaan mahdollisimman laaja liittokunta ja muutama liittolaismaa, jotka ovat valmiita ottamaan operaation vetovastuun. Libya-interventio oli tästä malliesimerkki. Ranska ja Iso-Britannia olivat etunenässä ja Yhdysvallat mahdollisti operaation ylivertaisilla resursseillaan.

Obama on pyrkinyt minimoimaan riskit. Romneyn uhkarohkeampi asenne saattaa Euroopassa ja Suomessa johtaa pelkoihin ainoan suurvallan seikkailupolitiikasta. Suomessa on perinteisesti vastustettu suurvaltojen liian hanakkaa halua puuttua kriiseihin ja konflikteihin ohitse kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n. Toisaalta on todettava, että Romney tulisi keskittymään Yhdysvaltojen taloudellisen vallan vahvistamiseen. Irakin ja Afganistanin kaltaiset operaatiot ovat liian kalliita jopa Yhdysvalloille.

Tulevan presidentin nimestä huolimatta Suomi tulee kehittämään suhteitaan Yhdysvaltoihin. Suomella nämä suorat taloudelliset ja poliittisen suhteet ovat entistä tärkeämpiä. Myös sotilaallisia suhteita Yhdysvaltoihin syvennetään esimerkiksi asekauppojen kautta.

Taustalla voi nähdä vaikuttavan laajemman eurooppalaisen trendin. Monin paikoin Euroopassa mutta erityisesti itäisen Euroopan maissa valtaa alaa ajatus, ettei Nato-jäsenyys nykyaloissa tuota sitä turvaa, mitä on toivottu. Esimerkiksi Puolassa pelätään Yhdysvaltojen vetäytyvän pikkuhiljaa Euroopan puolustuksesta. Ratkaisuna nähdään suorien sotilaallisten suhteiden kehittäminen Yhdysvaltoihin.  Ajatuksena on, että mitä tiiviimmät nämä suhteet ovat, sitä todennäköisemmin Yhdysvallat seisoo maan takana kriisitilanteessa. Tämä ajattelu ei ole Suomessa vielä kovin yleistä, mutta sen voi odottaa vahvistuvan erityisesti Romneyn noustessa presidentiksi.

Oletettavaa on, että Yhdysvaltojen ja Suomen suhteet pysyisivät entisellään Romneyn kaudella. Erityisesti näin on, jos Yhdysvallat ei ajaudu laajoihin yksipuolisiin operaatioihin. Suomihan saattaa olla YK:n turvallisuusneuvoston jäsen tulevaisuudessa. Tässä roolissa Suomi saattaa joutua ottamaan kantaa ja valitsemaan puolia. Tässä suhteessa Obaman tyyli olisi Suomelle riskittömämpi.  Ensimmäinen väittely kuitenkin osoitti, että Romneyn nousu presidentiksi ei ole mahdottomuus. Siihenkin pitää varautua.

4 Vastausta artikkeliin “Romneyn ulkopolitiikka”

LOL: 4.10.2012 kello 15:59

Hupasa näkökulma asiaan. Ei ole varmasti yhtään puolueellinenkaan :-).

Montakos sotaa se Obama onkaa tähän mennessä aloittanut? Virallisesti varmaan vasta yhden Libyassa. Epävirallisia sitten onkin melonen määrä. Erikoisjoukot ja lennokit niittävät kuolemaa useammassakin maassa tälläkin hetkellä. Ja jos tuo tulee uudelleen valituksi, niin Syyria on varma listallaolija heti vaalien jälkeen. Sitten onkin Iranin vuoro.

Perkele: 4.10.2012 kello 18:41

“Mitt Romney hallitsi estradia. Barack Obama jumittui oman politiikkansa yksityiskohtiin. Jos sama meno jatkuu, Romneysta tulee seuraava Yhdysvaltojen presidentti.”

Ei tule. Yhdysvaltaiset ovat AINA tehneet valinnan sen mukaan kuka on “most likeable” ja vaikka miten ihmiset (etenkin naiset) eivät todellakaan tykkää Romneystä ja tähän se kaatuu Romneyn kampanja on “rebootattu” 3 kertaa mut hän on yksinkertaisesti vain “rich douche” josta ihmiset eivät pidä.

Erot Obaman välillä ovat suuret myös sotilaallisesti, Obama no valmis tekemään leikkauksia Pentagonin budjettiin but Romney ei ole valmis tähän missään nimessä.

Näissä vaaleissa tapellaan taloudesta ja terveydenhoito uudistuksesta eikä Romney&Ryan ole kertonut yhtään spesifistä tapahtuu tehdä asiat paremmin. He ovat kertoneet että heillä on suunnitelma, luottakaa heihin.

Jos joku uskoo Romneyn mahdollisuuksiin niin menköön lyömään vetoa asiasta 3.5 kertoimella. Itse löin kivan summan Obamaa kun kerroin kävi 1.6 (nykyään 1.3).

Yhdysvaltain vaalit päättävät 20 “piirikuntaa” ja näiden äänet.

Leif Norrgård: 5.10.2012 kello 21:10

Usa:n presidentin vaalien tulos päätetään onneksi lopullisesti ‘yläkerrasta käsin’, sillä Korkein hallitsee ihmisten valtakuntia ja laittaa niiden hallitsijoiksi kenet tahtoo, jopa ihmisistä halvimman!

Noin profetoitiin muinoin noin 2500 vuotta sitten Danielin kirjassa ja silloin oli kyseessä Baabelin kuningas Nebukadnessar. (Dan. 4:14, 20-34) Sama profetia on toteutunut kirjaimellisesti myös Aadolf Hitlerissä, Stalinissa, Mao Tsedongissa jne.

Ei siis syytä huoleen, koska maailman kansojen ohjat ovat ja pysyvät Korkeimman käsissä, eikä vähiten tulevina vaikeina aikoina. (Helpotuksen huokaus :)

Marleen: 3.11.2012 kello 10:26

Olen Jussi kanssasi samaa mieltä. Eurooppa on suurten muutosten kourissa ja se mitä Venäjällä tapahtuu vaikuttaa myös siihen millaiseksi muutos koko Euroopassa muodostuu. Venäjä on luvannut avustaa EU:ta yli 7mrd eurolla, koska on Venäjän etu ettei tässä tilanteessa Euroopan levottomuus leviä sinne.Venäjä investoi myös rauhaan kehittämällä armeijaansa vuoteen 2020 mennessä yli 500 mrd. Se on aika paljon, se vaikuttaa osaltaan moneen asiaan. Elämme mielenkiintoisia aikoja niin taloudellisesti, poliitttisesti kuin kulttuurillisesti. Jään kiinnostuneena odottamaan, mikä on Venäjän vaikutus presidenttiehdokkaidemme ulostuloihin.

Kommentoi


Mika Aaltola

  • Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja. Hänen erikoisalaansa ovat Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka sekä suurvaltasuhteet ja Suomen ulkopolitiikka. Tässä blogissa Mika Aaltola kommentoi ja analysoi Yhdysvaltojen poliittista tilannetta presidentinvaalin alla ja ennakoi, mitä vaalien jälkeen on odotettavissa.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS