Viikon tuulia

« Muutoksen tuulia - ja pysyvyyttäkin | Markkinoiden armoilla »

Viikonvaihde takana - ja uusi edessä

Aihe Uncategorized, 12.3.2007 9:57, Juhani Roiha

Hyvää maanantaiaamua! Tänään on taas kruununprinsessa Victorian nimipäivä, ja samalla tulee myös kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun ruotsalainen tulitikkukuningas Ivar Kreuger löydettiin pörssiromahduksen vanavedessä kuolleena pariisilaisasuntonsa sängystä. Hän oli riistänyt henkensä oman kätensä kautta. Mutta konspiraatioteoriat elävät. Kreugerin tulitikkuimperiumin kaatuminen vahvisti Ruotsissa niin Handelsbanken-kuin Wallenberg-ryhmittymääkin.

Tavanomaisen tv-lähetysverkon siirtyminen pelkästään digitaalivetoiseksi sen sijaan edistyy Ruotsissa. Tänään on Tukholman ja sen seutukunnan vuoro. Digitaalinen tuo verkko on koko maassa jolloinkin helmikuussa ensi vuonna, kun myös Pohjois-Ruotsi on sammuttanut analogiset lähetykset.

Pari viikkoa jo jatkuneet leudot säät ovat tehneet lopun merenrantojen ja järvien heikosta jääpeitteestä. Viikonvaihteessa jäihin vajosi taas väkeä. Pelastautuminen avannosta ei riittänyt. Ainakin kolme menehtyi pelkkään hypotermiaan. Jääpeitteen vaarallisuudesta on kyllä taas tiedotettu, mutta aina tuo tieto ei mene perille, kun korva ei ole vastaanottavainen.

Aamun uutiset kertovat myös, kuinka ruotsalainen nousukauden huumassa pistää ravintolassa käynteihin rahaa 50 mrd kruunua eli 5,5 miljardia euroa vuodessa - yli miljardi euroa enemmän kuin kuin puolustusvoimiinsa.

Euron eli valuuttayhteistyön ulkopuolelle jääminen muutoin kannatti ruotsalaiselle, ainakin hänen oman näkemyksensä mukaan, halvempina elvytyskorkoina satoja miljoonia euroja vuodessa. Eniten hyötyivät tietysti ne, joiden lainataakka on suurin.

 Valuuttayhteistyön ulkopuolella itse ruotsalaisvaltion on talous- ja rahapolitiikassaan ollut harjoitettava euroaluettakin tiukempaa talouspolitiikkaa. Elvytyskeinoksi jäi peruskorko, mutta nyt tuokin keino lienee jo käytetty loppuun.

Suomen vaalit pääsivät ensimmäisen kerran esille näkyvästi sunnuntai-iltana Ruotsin tv:n ykkösuutislähetyksessä. Täältä näet oltiin UM:n retkellä matkassa oikein toimittajajoukkueella loppuviikolla perehtymässä Suomen poliittiseen tilanteeseen. Ruotsalaiselle jäi katsauksesta mieliin se, miten ja millaisen parlamentin suomalaiset ensi sunnuntaina valitsevat. Kun ruotsalaisviestin käyttää esimerkkiehdokkaanaan Jari Isometsää, ruotsalaisen on helppo identifioitua Suomen eduskuntavaali-menettelyyn. Hallituskysymys, päinvastoin kuin Ruotsin valtiollisissa vaaleissa, ei ole Suomessa se tärkein kysymys. Samalla pysyy voimassa kaikessa muussakin se moralisoiva ruotsalaisen tasapuolinen itänaapurinäkemys.

Saattaa olla, että hieman Suomen ensi sunnuntain vaalien julkisuuskuvaa Ruotsissa himmentää maan demarijohdon vaihtuminen. Göran Persson lähtee ja Mona Sahlin tulee.

Saapa nähdä, parantuuko polvi pojasta poikaan. Heidän tunnettu edeltäjänsä viime vuosisadan alusta, Hjalmar Branting (sd) tapasi ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1917 Jörn Donnerin isän, itsenäisyysaktivisti ja jääkärivärväri Kai Donnerin, joka oli joutunut pakenemaan Tukholmaan venäläissantarmeja vuonna 1916. Kai Donner pyysi audienssia silloiselle Ruotsin työväenliikkeen johtajalle, mutta Branting kieltäytyi. “En halua tavata suomalaisherroja tänään, en huomenna, en missään ylipäätään milloinkaan muulloin”, Branting vastasi. Eli se siitä työväenliikkeen kansainvälisyydestä.

Ja arvioidaanpa millä mittareilla tahansa ruotsalaista ammattiyhdistysliikettä tänään, niin on vaikeampaa löytää vielä nationalistisempaa kansallista oman edun tavoittelijaa, kuin mitä Ruotsin ay-liike edustaa, muun muassa eurooppalaisissa yhteyksissään. Byggettan, joka ajoi latvialaistyöntekijät Waxholmin koulurakennustyömaalta kotiin, on siitä vain yksi esimerkki. Nyt tuo tapahtuma sentään saa julkisuutta jatkossa myös näyttämösovituksena. Paljastukset asiassa ovat tähän mennessä antaneet jo Suuren Toimittajapalkinnon.

Artikkelia ei voi kommentoida.

Artikkelia ei voi kommentoida.

Juhani Roiha

  • Kirjoittaja toiminut Turun Sanomien Tukholman- kirjeenvaihtajana vuodesta 1985. Ruotsiin hän oli muuttanut jo vuonna 1976 - peruskoulun - opettajaksi kaksikielisille luokille Tukholman lähiökuntaan Botkyrkaan. Opettajantoimensa ohessa vuodet 1976-1985 Tukholmassa sujuivat paljolti myös TS:n avustajana Tutuksi toimitus oli tullut jo Turun-opiskeluvuosina 1970-luvun alussa. Harrastuksista ylimmäs ulottuvat liikunta ja matkapurjehdus.

Sivut

Blogi-arkisto

Aiheet

  • No categories

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle