Tyylissimo

« Ensimmäinen suomalainen virtuaalioutlet | Hukkapalatonta, matemaattista vaatesuunnittelua »

Kotimainen suunnittelu loisti presidentinlinnassa

Aihe Uncategorized, 6.12.2011 21:17, Heidi Pyhälahti

Huh, nyt siellä linnassa tanssitaan, ja minä sain ajan huokaista ja alkaa naputtaa kättelyssä nähdyistä puvuista. Sanotaan näin alkuun, että kättelystä mieleen jäivät vahvimmin Mirella Koullias, Jenni Vartiainen, Kike Elomaa ja Teija Vesterbacka. Ja kohta lisää, miksi.

Tänä itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa näkyi aiempia vuosia enemmän kotimaisten suunnittelijoiden pukuja.
Viime vuonna linnaan useita upeita luomuksia taiteilleen Tiia Vanhatapion pukuja nähtiin linnassa yksi, mutta aivan upeita luomuksia oli useampia nyt muun muassa Paola Suhoselta, Jukka Rintalalta, Ritva-Liisa Pohjalaiselta, Janne Renvallilta, Eija Koskelta, Katri Niskaselta, Antti Asplundilta ja lukuisilta muilta. Turkulaisjälkeä oli niin ikään paljon, ainakin kolme pukua Kisulinen Kisu Korsilta, parisenkymmentä omaa pukua Muotikuun omistajalta ja pääsuunnittelijalta Jaana Varkki-Terholta (jonka liikkeestä valmispukujakin linnaan pääsi parikymmentä) ja kaksi pukua myös Pukuni-ompelimon nuorelta yrittäjältä Saara Toivaselta. Ilona Pellin presidentti Tarja Haloselle vuoden 2007 linnan juhliin suunnittelema oliivinvihreä puku pääsi muokattuna tänä vuonna uudelleen itsenäisyyspäivän juhliin. Yksityiskohtana selkäpuolta asusti Kalevala-koru. Kokonaisuus oli hyvin tyypillistä presidentti Halosta, vähäeleistä, harkittua ja kaunista.

Eija Kosken kädenjälkeä olevista puvuista esiin nousi upea musta Black Swan -elokuvasta selvästi inspiraatiota saanut suunnistaja Minna Kaupin puku. Turkulaisittain harmi, että Minna Kauppi asteli heti viestisuunnistuksen maailmanmestarin Anni-Maija Fincken perässä, sillä juuri Finckellä oli yllään turkulaisen Saara Toivasen vedenvihreän ja turkoosin sävyissä hulmunnut, sulkakoristeltu kaunis iltapuku joka jäi suotta Kaupin asun varjoon.
Toinen aivan upea musta puku nähtiin kultaleijona Ossi Väänäsen puolison, malli Mirella Koulliaksen yllä. Puku oli kapea, selästä avoin Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelema kauniilla laahuksella kruunattu uniikkipuku, jota koristivat täydellisesti asuun sopivat saman suunnittelijan taotut, näyttävät hopeakorut. Koullias toki pisti silmään myös omalla kauneudellaan, joka toi puvulle lisähuomiota, mutta kyllä puku, korut ja naisen olemus olivat niin yhteensopivat, että ei paremmasta väliä.
Musta, upea - ja turkulainen! - luomus nähtiin myös James Hirvisaaren (ps) puolisolla Merja Hirvisaarella. Puku oli Kisu Korsin käsialaa ja siinä oli Korsin ensi vuoden kokoelmassakin näkyvä, runsaasti ryöppyävä kakaduhelma lukuisine erikseen työstettyine tyllikerroksineen.
Ja vielä yksi ehdottomasti mainitsemisen arvoinen musta: muusikko Mikko Kuustosen puolison Maritan yllä ollut Tiia Vanhatapion kerroksellinen, kankaasta nahkamaisen näköiseksi rakennettu luomus. (No, kaunis ja tyylikäs oli “madame Ti-Ti Nallen” eli Riitta Korpelankin Twiztin Marika Mansikkamäen suunnittelema puku.)

Viime vuonna Muodin huipulle -suunnittelukilpailun voittaneen Katri Niskasen pukuja linnassa oli seitsemän, joista kuvatuimipia lienivät laulaja Jenni Vartiaisen laahuksellinen, kiinnostavasti vedostettu upea kirkkaan oranssi iltapuku ja Riikka Mannerin yllä nähty hennonroosa puku. Vartiainen oli puvussaan suorastaan pysäyttävä ilmestys. Väri oli hyvin kirkas oranssi - omaan makuuni aavistuksen liiankin kirkas mutta lumikkimaiselle Vartiaiselle sopiva -, ja se liekehti korostuneen huomiotaherättävästi tummasävyisessä pukumeressä. Vartiaisen tyyli olisi ollut varmasti kuvatuimpia millä tahansa kansainväliselläkin punaisella matolla!
Täysin erilainen oranssi iltapuku josta pidin nähtiin professori Marja-Liisa Mankan yllä. Vaate oli Janne Renvallin kädenjälkeä. Aikuiselle naiselle hyvin sopivassa puvussa oli liukuvärjätty toispuoleinen, miltei puvun mittainen huiviyksityiskohta. Värejä ei tulisi karsastaa kypsemmälläkään iällä!
Hauskin oivallus oli ehkäpä Katri Niskasen aiheeseen nähden varsin hyvällä maulla toteuttama Angry Birds -iltapuku, joka nähtiin tietenkin Teija Vesterbackan eli “herra Angry Birds” Peter Vesterbackan puolison yllä. Toki toive linnun asettamisesta iltapukuun oli Vesterbackojen oma, olihan kutsu linnaan tuon kiukkuisen linnun ansiota, mutta Niskasen oivallus aiheesta oli onnistunut.

Perussuomalaisten kansanedustajien tai heidän puolisoidensa puvuista otti heti silmään, että naisilla oli muutamaa tummaa poikkeusta lukuun ottamatta valkoista, sinistä tai sinivalkoista yllään. Se ei toki ollut mikään yllätys. Mielestäni aavistuksen mauton sinivalkoinen näistä oli Liisa Väätäisellä, Juha Väätäisen (ps) puolisolla. Sinivalkoinen kaapumainen, sinänsä kyllä juhlava vaate näytti nimittäin nopeasti katsottuna harteille kiedotulta siniristilipulta - sama vaate toisessa värissä olisi toiminut paremmin. Mutta sanoma tuli ainakin selväksi. Myös perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Timo Soinin Tiina-vaimon hailakan sinivalkoisena kimallellut paljettiluomus oli kankaan perusteella enemmänkin kilpaluistelukentille sopiva. Onnistunein ainakin näin turkulaisesta näkövinkkelistä katsoen oli mielestäni ehdottomasti Kike Elomaan asu: Jaana Varkki-Terhon suunnittelema kermanvalkoinen, hillityn kaunis yksiolkaiminen iltapuku. Onnistunut kokonaisuus oli siksikin, että asun kantajalla oli ryhti ihan omaa luokkaansa. Elomaan asusteet olivat luonnollisesti siniset.

Turkulaisen suunnittelijan Kisu Korsin puvuista huomiotaherättävin lieni Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin puolison Johanna Lukola-Randellin yllä ollut hyvin runsashelmainen, korallinsävyinen luomus. Juhla-asun haluttiin olevan kantajansa tavoin nuorekas ja kupliva. Puku on valmistettu kokonaan silkistä ja sen yläosana oli korsetti kullansävyisine kirjailuineen. Asuun kuului myös erillinen, muhkean helman muotoja mukaileva bolerotyyppinen tyllihihake.

Jukka Rintalan linnaan suunnittelemat seitsemän pukua olivat hyvin tunnistettavaa, tyylikästä Rintalaa tänäkin vuonna. Merkillepantavaa oli, että muusikko Pepe Willbergillä sekä hänen vaimollaan Pauliina Willbergillä oli molemmilla yllään miehen luomukset. Molempien asuissa oli rockhenkeä, ja pitkässä silkkisatiinisessa iltapuvussa oli kukkakuviointia tummalla pohjalla sekä hihansuissa sulkayksityiskohdat. Suomen A-jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen puolison Sari Jalosen puku oli sampanjan sävyssä hohtavaa silkkiä mustin yksityiskohdin. Hyvännäköinen Rintalan luomus oli yllä myös Hectorin eli Heikki Harman puolisolla Sarita Koskelin-Harmalla. Siinäkin mustalla, tosin organzaa olevalla, pohjalla kukkivat violetit ja vihreät yksityiskohdat.

Kampauksista pidin erityisesti näyttelijä Esko Roineen puolisolla, näyttelijä Ritva Jalosella olleesta, upeasta vintagehenkisestä glamourkampauksesta. Yllätyin, kuinka vähän vuosikertatyylejä linnassa lopulta näkyi puvuissa tai kampauksissa siihen nähden, kuinka pinnalla vintage on ollut ja on. Jotain vintage-elementtejä näkyi kyllä juhlatyyleissä kautta linjan.
Miesten puolellakaan ei tänä vuonna nähty juuri shokeeraajia vaikka ainoat viralliset frakin korvaajat, tummat puvut, sallisivat ainakin taiteilijoilla rohkeitakin kokeiluja. Michael Monroe oli tyylikäs mustassa, kapeassa, kiiltäväpintaisessa puvussaan, joka oli sopivasti rock. Marco Bjurström säväytti hyvällä maulla yhdistämällä kapealinjaiseen asuunsa punaiset kengät.

Uskoin silti presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla näkyvän vielä enemmän värejä, enemmän valuvia, hulmuavia pukuja ja myös vielä useampia vintagehenkisiä tai aitoja vanhoja pukuja. Suurin osa puvuista oli yhä kankailtaan perinteisiä jäykkiä iltapukumateriaaleja kuten taftia ja paksua silkkiä sekä väriltään tummia, suuressa joukossa huomiotaherättämättömiä, mutta sinänsä kauniita iltapukuja. Syvää munakoison violettia, punaista ja tummaa sinistä, metsän- ja smaragdinvihreää sekä oranssia ja fuksiaa näkyi, mutta yllättävänkin paljon ehkä aiempaan nähden valkoista ja kermaa mustavalkoisten kokonaisuuksien lisäksi. Talouskriisi kenties hillitsi suurimpia ylilyöntejä, joita en tainnut nähdä yhtään. Tyylikästä, tyylikästä oli. Ehkäpä jopa tyylikkäämpää kuin milloinkaan ennen.

Yksi Vastaus artikkeliin “Kotimainen suunnittelu loisti presidentinlinnassa”

Kaisa Virtanen: 7.12.2011 kello 11:20

Samaa mieltä! Itse olisin mustissa mutta värejä on hauska nähdä talven juhlissa. Hyvä kirjoitus taas.
Kaisa

Kommentoi

You must be logged in to post a comment.

Heidi Pyhälahti

  • Kirjoittaja on Turun Sanomien Tyyli-sivun ja TS Teema -liitteiden tuottaja. Värit, muodot, materiaalit ja musiikki ovat kiehtoneet lapsesta saakka, joten muodista oli helppo innostua. Kenkäparejakin on kertynyt kaappiin miltei vuoden jokaiselle päivälle omansa... Tyyli on jotain enemmän, ja trendit ovat sen mauste.

Blogi-arkisto

Aiheet

  • No categories

Etsi blogista

Copyright © 1996-2018 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle