|
Keskiviikko 8. syyskuuta 2010
Verkkolehden 17. vuosikerta Vastaava päätoimittaja Kari Vainio |
|
« Turkulaisen tyylin kabaree | Punaisten pohjien lumo »
Aihe Uncategorized, 6.12.2009 22:15, Heidi Pyhälahti
Hyvää itsenäisyyspäivää. Minäkin olen viettänyt tätä iltaa kättelyä seuraten, niin kuin todennäköisesti taas noin kaksi miljoonaa muutakin suomalaista. Se vain kuuluu tähän päivään siinä kuin Edvin Laineen Tuntematon sotilas, jonka senkin katsoin ties monettako kertaa.
Tänä itsenäisyyspäivänä juhlien pukuloisto oli lopulta melko yllätyksetön. Monin tavoin raskas kulunut vuosi näkyi juhlakansassa; muutamaa poikkeusta lukuunottamatta naisvieraiden iltapuvut olivat hyvin perinteisiä ja eleettömiä, ja vain muutamalla miehellä oli yllään jotain muuta kuin frakki tai tumma puku. Miesten osalta olin siitä kyllä iloinen. Enpä taida sanoa mitään Pertti “Veltto” Virtasen valinnoista tai molekyylibiologi Howard Jacobsin kiltti-maihari-frakki-yhdistelmästä. Huoh, olen vähän sitä mieltä, että jätetään puvuilla tarinointi ja hätkähdyttäminen suosiolla luovien alojen ihmisille, heidän yllään erikoisuudet ovat usein kiinnostavia. Muut persoonallisuudet pysykööt etiketissä.
Miltei päävärinä näytti tänä vuonna olevan sininen eri sävyissään. Myös presidentti Tarja Halosen yllä ollut Kirsti Kasnion hänelle suunnittelema puku oli sininen, jota on nähty presidentin yllä usein aiemminkin. Ja mikä siinä, väri pukee presidenttiä hyvin. Sinisistä asuista ottivat silmään pirteän Laura Lepistön simppeli sähkönsininen, mutta erityisesti näyttelijä Maria Sidin upean yönsininen, nuoren Lontoossa asuvan suomalaissuunnittelijan Tyra Thermanin suunnittelema puku, joka valmistui vasta aivan h-hetken kynnyksellä. Thermanin pukuja voinee povata tulevaisuudessakin linnaan.
Aivan vastikään Kultaisen vaatepuun saaneen vaatesuunnittelijan Tiia Vanhatapion odotinkin olevan yhden suosikkisuunnittelijoista. Vanhatapion upeita luomuksia nähtiin ainakin SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen, Vihreiden Johanna Sumuvuoren ja PMMP-yhtyeen Paula Vesalan yllä. Ja olen sitä mieltä, että kun Vanhatapioon luottaa, vikaan voi mennä vain asustamalla. Parhaiten Vanhatapion designissa esiintyneistä onnistui ehkä Paula Vesala. Hänen yllään ollut kokonaisuus oli 1940-luvun mieleen tuovia hiuksia ja Minna Parikan kenkiä - jollaiset oli yllään myös duon toisella jäsenellä, Mira Luodilla - myöten onnistunut, raikas ja nuorekas. Kokonaisuus oli vintagetyyleillä leikittelevänä hyvin tätä päivää ja erityisesti Vesalaa itseään. Mira Luoti oli hänkin vihreänsinisessä kabareehenkisessä luomuksessa hyvin uskollinen tyylilleen.
Tämän juhlakauden hittejä, paljetteja ja kimallusta, hiuskoruja sekä sulkia näkyi itsenäisyyspäivän vastaanotolla vähän. Pääministeri Matti Vanhasen kihlatun Sirkka Mertalan yllä ollut musta paljetti-silkki-iltapuku oli kimalluksesta huolimatta hillityn elegantti, ja siksi Mertalan avoinna olleet jopa arkiset hiukset ja hyvin niukat korut eivät tehneet oikeutta puvulle. Mertalan hymy tosin oli asusteista paras.
Upeassa mustassa belgialaisen Dries van Notenin suunnittelemassa iltapuvussa juhli kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sdp). Malliltaan kreikkalaistyyppisen puvun miehusta oli simppeli ja puvun painopiste oli avoimessa selässä, jossa kangas valui laskostuen kauniisti vyötäisille. Kovin yritin tarkkailla, pilkahtaisiko helman alta Christian Loboutinin kengille ominaisia punaisia pohjia mutta ei, iltapuku oli etiketin mukaisesti lattiaan saakka ja luksuskengät jäivät näkemättä.
Hiuskoru on upea, kun se on ainoana katseenvangitsijana hyvin yksinkertaisen puvun kanssa tai täydentää rohkeasti vintagehenkistä asua. Kansanedustaja Sinikka Hurskainen (sdp) epäonnistui tässä - mustaa ja hopeaa vuorotelleessa kerroksittaisessa puvussa oli yksityiskohtia ja katseenkiinnittäjiä jo riittämiin, ja otsalle asetettu erikoinen hiuskoru oli liikaa. Vaikka puvun värit toistuivat korussa, minulle tuli siitä jostain syystä pikemminkin mieleeni Star Trek eikä itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa.
Yksi omalle tyylilleen uskollinen onnistuja oli Sofi Oksanen kauniissa goottiromanttisessa korsettiluomuksessaan, jonka olivat suunnitelleet Aurora Raiskinen-Kujanen ja Saara Lehtonen korsettiliike Belle Modestesta. Kirjailijan raskas rastakampaus oli saanut tavallista enemmän massaa kimaltavista lisäkkeistä, jotka hän oli itse kiinnittänyt. Niin ikään itse tehty meikki oli violettipainotteinen, ja tämä jopa käsittämätön kokonaisuus vain oli, no, niin Oksasta.
Itsenäisyyspäivän vastaanoton yksi teema oli kestävä kehitys, ja siksi on vielä mainittava Keskustan Katri Komin puku, jonka kansanedustajan äiti oli tehnyt vanhasta videonauhasta. Vuorikangas oli värjättyä lakanakangasta. Hyvin ajassa oleva puku, ja miehustan rönsyily toimi korumaisesti - Komi kun oli jättänyt kaikki korut pois.
Tässä postauksessa ei ole nyt kuvia, mutta vieraiden kuvat ovat katsottavissa jo tänään Ylen sivuilla ja paljon kuvia on myös Turun Sanomien kuvagalleriassa.
Seefo: 7.12.2009 kello 9:26
Howard Jacobsilla ei ollut frakki vaan Skotlannissa käytettävä lyhythännyksinen jakku joka kelpaa kiltin kanssa sekä Lontoon että Tukholman hoveissa. Napit vain oli punkahtavat ja tosi juhlavat.
Heidi Pyhälahti: 7.12.2009 kello 14:52
Hei!
Mahtava juttu että korjasit, nyt stillkuvat nähtyäni tosiaan huomasin minäkin että ihan oikea Prince Charlie -takki siinä hänellä kiltin kanssa oli. Punk-henkinen muu asustus vain otti siinä joukossa silmään. Hänellä oli tosiaan yläosa ihan juuri sellainen kuin kuuluu. Napitkin noissa Prince Charlie -hännystakeissa ovat yleensä tuollaiset kulmikkaat ja näyttävät. Hiukset ja kengät ehkä hämäsivät arvostelukykyäni, ne olisivat ehkä voineet olla asun arvon mukaiset
. Jatko-osa kommentistani oli lähinnä kuitenkin tarkoitettu “Veltolle”. Mukavaa joulunodotusta ja kiitos hyvästä huomiosta!