Tuomon olympiablogi

« “Hups, tuli pissat housuun” | Karibialta Pohjanmaalle »

Palkkapäivä

Aihe 8, 21.8.2008 18:41, Tuomo Lehtinen

Sellainen on edessään suomalaisilla kävelijöillä ensi yönä Suomen aikaa. Kävelijät ovat jossain määrin yleisurheilun outolintuja, sillä laji jää todella pienelle mediahuomiolle. Huomenna on se päivä, kun herrat Kinnunen ja Kempas nousevat sen ainoan kerran vuodessa suuremman julkisuuden areenalle. Lajia kun ei näy oikeastaan milloinkaan muulloin kuin arvokisojen aikaan.

Miesten 50 kilometrin kävelyllä on Suomessa pitkät perinteet. Ensin oli Reima Salonen, sitten Valentin Kononen ja nyt nämä kaksi analyyttistä taistelijaa. Tuhansien harjoituskilometrien ja yksinäisten leiripäivien huipennus on edessä huomenna, kun miehet yön keskellä nousevat sängyistään valmistautumaan kello 7.30 tapahtuvaan starttiin.

Suomalaisten avain menestykseen piilee tarkkaan laaditussa aikataulussa. Kummankaan kaverin alimatkan vauhti ei riitä maailman kärkeen, joten liian kovaa he eivät voi aloittaa. Heidän valttinsa on tasainen matkavauhti ja kaiken osuessa nappiin, jopa vauhdin kiristäminen loppua kohden. Moni tulee aloittamaan liian kovaa ja sen vuoksi tasaisuus on valttia. Sijoitukset ratkotaan viimeisellä kympillä, kun matkaa on takana jo reilusti kolme tuntia. Silloin pitää varastosta kaivaa vielä ne viimeisetkin energian rippeet.

Molemmat miehet ovat valmistautuneet kilpailuunsa todella huolellisesti ja olosuhteet huomioon ottaen. Voidaan sanoa, että olosuhteissa piileekin poikien menestyssaumat. Mitä kuumempaa ja kosteampaa, sen parempi Kinnuselle ja Kempakselle. Viime vuoden Osakan kilpailu osoitti, että molemmat kestävät lämpöä ja osaavat kääntää vaikeudet voimavarakseen.

Edessä on lähes nelituntinen matka, jonka aikana voi tapahtua mitä tahansa. Kävelyn kilpailusuoritus koostuu monesta pienestä asiasta, joiden täytyy osua nappiin, jotta suoritus voi onnistua. Ja vaikka otatkin kaiken huomioon, saattaa siitä huolimatta joku asia mennä pieleen. Tankkaus, vauhdinjako, tekniikka - kaiken täytyy olla kunnossa, tai koko vuoden työ valuu viemäristä. Ja jos niin sattuisi käymään, olisi edessä taas vuoden mittainen odotus ennen seuraavaa mahdollisuutta. Lajin kilpailusuoritus kun on sellainen, ettei sitä ihan joka viikko pysty suorittamaan. Jotain kertoo sekin, että kummankin suomalaisen sisun ilmentymän edellinen viiskymppinen on kävelty Osakan MM-kilpailuissa tasan vuosi sitten.

Ei muuta kuin herätyskellot soimaan kello 2.30 ensi yönä. Rähmät pois silmistä ja katsomaan kun miehet laittavat itsensä likoon. Kinnunen on asettanut tavoitteekseen kuuden joukkoon pääsemisen ja Kempas top 8 -sijoituksen. Jätkät ovat siis tosissaan.

Niin ja jutun otsikko viittaa henkiseen, ei taloudelliseen palkintoon. Rikastumaan lajin parissa ei kukaan pääse niin paljon, että kenenkään kannattaisi olla kateellinen. Päinvastoin. Huomenna punnitaan koko vuoden harjoittelun tulos. Moneen muuhun lajiin verrattuna kyseessä on henkisesti todella palkitseva hetki - neljän tunnin matka läpi tuskan ja nautinnon kohti päämäärää.

Kommentoi

Tuomo Lehtinen

  • Kirjoittaja on kestävyysjuoksu- valmentaja ja entinen maajoukkuejuoksija.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle