Tuomon olympiablogi

« Jäätävät hermot | Jossittelun ihmemaa »

Mahtava Maria!

Aihe 5, 18.8.2008 13:31, Tuomo Lehtinen

Tunnustan - olen Maria Mutola-fani. Mosambikin Make on maansa suurlähettiläs ja kaikkien aikojen paras naispuolimaileri. Ja jälleen kerran olympialaisessa finaalissa!

Maria de Lurdes Mutolan juokseminen on aina sykähdyttävä hetki. Ulkomuodoltaan enemmän painijaa kuin juoksijaa muistuttava Maria on taistelutahdon ruumiillistuma. Ratojen outolintu, joka jatkaa jyräämistään jo kolmannella vuosikymmenellä. 1988 Soulissa pikkutyttönä alkanut ura senkuin vain jatkuu. 90-luvulla Marialle naurettiin, että mikähän mies se tuossakin menee. Nyt ei kukaan enää uskalla nauraa. Marian tempoileva, voimakas ja periksiantamaton hahmo on pysyvyyden mittari, joka ei saisi minun mielestäni hävitä radoilta koskaan. Marian pian lopettaessa radoilta häviää paljon. Liian paljon.

Marian suossa tarpomista muistuttava juoksutyyli on klassikko. Yleensä puolimailereiden vahvuudet löytyvät terävästä askelkontaktista, kimmoisuudesta ja rentoudesta. Marian tyylin hallitsevin piirre taas on raaka, brutaali voima. Se on perimää naisen lapsuudesta. Maria syntyi köyhään Mosambikiin 1972, missä joutui tottumaan taisteluun nälkää vastaan. 10-henkisen perheen nuorimmalle lapselle ruumiillinen työ ei ole koskaan ollut vierasta vaan itsestäänselvyys.

“Lourdesin” urheilulahjat puolestaan kävivät selviksi jalkapallokentällä. Maria olisi ollut valmis vaikka syömään pallon tarvittaessa, niin paljon nainen häviämistä vihasi. Maria halusi pelata, ainoa ongelma oli se, ettei naisille ollut omia joukkueita. No Mariamainen ratkaisuhan asiaan oli tietysti pelaaminen poikien joukkueessa. Siellä elintila oli tiukassa, mutta sekös Marialle sopi.

Siirryttyään yleisurheilun puolelle Maria löysi oman lajinsa 800 metrin juoksusta. Ei mikään sattuman oikku, vaan luonnollinen jatke nuoren naisen elämälle. Marialle näet laji sopii kuin veitsi voihin - puolimailerit kun joutuvat harjoittelussaan sietämään kipua ja tuskaa. Lajin luonteeseen kuuluu myös kamppailu tilasta. Se kuka ei pidä puoliaan, ei pärjää. Kuva Mariasta tappelemassa takasuoralla silmät päässä muljuen, on tatuoitunut jokaisen lajia seuraavan ihmisen verkkokalvoille. Koskaan Maria ei anna periksi, ei vaikka tilanne olisi kuinka epätoivoinen tahansa. Marian kädet muistuttavat moukarinheittäjän vastaavia. Niillä kun huitaisee, löytää moni kilpasisko itsensä sisäradan puolelta röhnöttämästä.

Yhtäkään arvokisaa Make ei ole päässyt läpi ilman jonkinlaista tappelua. Eikä päässyt näistäkään. Välierässä Maria rynni tiellään olleen ukrainalaisen kumoon ja käytännössä juoksi tämän yli. Välillä Marian taistelutahto lyö yli, sitä ei käy kiistäminen.

Maria radalla on täysin erilainen kuin Maria radan ulkopuolella. Ihailtavaa hyväntekeväisyyttä harrastava Mutola on sympaattisuuden ja aitouden perikuva. Marialta saa aina iloisen hymyn ja positiivisen haastattelun kilpailun jälkeen. Yleensä Maria on myös ensimmäisenä lohduttamassa epäonnistunutta kilpakumppaniaan. Kun kilpa on ohi, se on ohi.

Elämä radan ulkopuolella on aina tärkeämpää. Mutolan nimeä kantava säätiö tukee mosambikilaisia nuoria koulutuksen ja urheilun saralla. Maria ei ole unohtanut juuriaan, vaan on ilmoittanut antavansa takaisin nyt kun siihen on mahdollisuus. Jotain naisen suuruudesta kertoo toimiminen sekä Unicefin että YK:n kansainvälisenä lähettiläänä.

Tänään naisten 800 metrin finaalissa nainen kyyristyy elämänsä viidenteen olympialaiseen finaaliin. Kolminkertainen maailmanmestari ja Sydneyn olympiavoittaja tuskin yltää enää mitaleille, mutta naisen suuruutta se ei himmentäisi pätkän vertaa. Go Maria!

Yksi Vastaus artikkeliin “Mahtava Maria!”

Luontaistuote: 19.8.2008 kello 11:04

Kyllä oli jälleen hieno juoksu Makelta!

Kommentoi

Tuomo Lehtinen

  • Kirjoittaja on kestävyysjuoksu- valmentaja ja entinen maajoukkuejuoksija.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle