Ristiveto - » Huomaa hyvä
Ristiveto

« Kirkot täyteen! | Eläköön Jaska Jokunen »

Huomaa hyvä

Aihe arvot, elämäntaito, hyvän näkeminen, rauha, uskohyväntekemiseen, 10.1.2019 22:23, Sinikka Pietilä

Jokaiseen olemassaolon hetkeen liittyy mittaamaton määrä yksityiskohtia. Mihin katson? Mihin keskityn? Ihminen huomaa parhaiten sen, mitä uskoo ja odottaa näkevänsä. Pimeän tammikuisen päivän keskellä hyytävässä viimassa joku hymyilee minulle. Huomaanko kohdalleni osuvat ilot, vai onko keskittymiseni palelevissa varpaissa?

Elämän siunauksia ja hyviä asioita on välillä vaikea pistää merkille. Kielteiset asiat jäävät herkemmin mieleen, kuin myönteiset. Myös oma vointi ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mihin oma huomio kiinnittyy. Väsymys, stressi, kipu ja köyhyys verottavat hyvän huomioimisen kykyä. Mitä huonommin voi, sitä vaikeampi on kiinnittää huomionsa positiivisiin asioihin.

Välillä kohtaa ihmisiä, joilla on ulkoisesti kaikki kunnossa. Kuitenkin he tuntuvat olevan tyytymättömiä, masentuneita tai katkeroituneita. Moni ikävä asia ei näy päälle ihmisestä. Ihminen voi olla sisältä täynnä surua, väsymystä tai kohtuuttomia olosuhteita, ja silti päällepäin ihan normaalin oloinen. Tilanne voi olla myös päinvastainen: Valoisin ja iloisin ihminen, jonka olen tavannut, oli pyörätuolipotilas, joka ohjasi tuoliaan leuan liikkeellä. Ulkonaisesti hyvä elämä voi olla päähenkilölleen ahdistavaa, ja hyvinkin vaikeissa tilanteissa voi elämä olla pullollaan elämän rikkaita lahjoja.

Uuden vuoden alussa on tapana tehdä lupauksia tai ainakin haaveilla muutoksista. Olemme ystävien kanssa vitsailleet, miten tänä vuonna teemme täyden parannuksen kaikessa, käytämme hammaslankaa joka päivä, lopetamme epäterveellisten herkkujen syönnin, emme huuda enää koskaan lapsillemme ja tarkistamme auton renkaanpaineet säännöllisesti. Vuodesta toiseen hukun samaan harhaan: Että elämän pitää olla ”parempaa”, ja että kaiken tulee muuttua, jotta elämä olisi parempaa.

Entä jos lupaukseni uudelle vuodelle olisikin huomata se hyvä, joka jo on? Pitää silmäni ja sydämeni auki niille hetkille, jotka ovat rikkaita itsessään. Jumalan siunaus ja läsnäolo elämässä tuntuu, kun vauva nauraa, ystävä halaa tai huomaan luonnossa jonkin kauniin yksityiskohdan. Elämän laatua määrittelee vahvasti ihmisen sisäinen kokemus.

Elämäni jatkukoon samanlaisena vuonna 2019, ilman yhtään muutosta. Pyrin pitämään silmäni auki, jotta huomaan hyvät hetket ja kauniit yksityiskohdat. Mahdollisimman tasaisen optimisuorituksen sijasta tavoittelen hetkiä. Välähdyksiä, joissa kaikki on hyvin, asioita, jotka voin tallettaa sydämeeni Marian tavoin.

Jokaisessa elämässä on kauneutta, mutta hyvin moni asia vaikuttaa siihen, onko sitä mahdollista nähdä. Siksi pyydän taivaan Isältä tänä vuonna:

Avaa silmäni näkemään

ja sydämeni tuntemaan

se kaunis,

se hyvä,

mikä on nyt tässä.

Kiitos,

aamen!

Kommentoi


Ristiveto

  • Papit tuulettavat. Kymmenen pappia kirjoittaa yhteisessä blogissaan elämästä ja ilmiöistä, läheisistä ja vieraista, herättelevästä huumorista, toivon kantajista, kelkasta pudonneista, jalkapallosta, unelmista ja ehkä hiukan uskostakin. Kirjoittajina ovat uskontojenvälisen dialogikeskuksen johtaja Aaro Rytkönen, pastori Sinikka Pietilä, asiantuntija, pastori Laura Arikka, piispan erityisavustaja Mari Leppänen, kirkkoherra Merja Hermonen, arkkipiispan teologinen erityisavustaja Petri Merenlahti, kirkkoherra Risto Leppänen, pastori, asiantuntija Juha Luodeslampi, rehtori Tapani Rantala ja pastori Karoliina Haapakoski.

Sivut

Blogi-arkisto

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS