Ristiveto - » Arvot politiikan pinnassa
Ristiveto

« Pelon koulupolitiikkaako? | Omantunnon oligarkit »

Arvot politiikan pinnassa

Aihe Yleinen, arvot, ihmisoikeudet, monikulttuurisuus, moraali, moraliteetti, politiikka, yhteiskunta, 13.6.2017 10:47, Merja Hermonen

“Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassa oleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä…” (maahanmuuttovastainen kansalaismielipide 2005)

Tänään tapahtui politiikassa jotain, mitä en muista ennen kokeneeni. Siksi sanat tuntuvat loppuvan pastoriltakin hiukan kesken.

Maahanmuutto-ja EU-vastainen virtaus saavutti juuri yhdessä puolueessa värisuoran. Saman tien naksahti maan muissa puolueissa auki arvoista puhumisen lukko. Tapaus ylitti itsessään jonkin näkymättömän rajan. Luottamus yhteistyön mahdollisuuksiin yli rajojen loppui.

Tänään tuntuu kohtuullisen helpolta sanoa, että ihmisarvoa ei pidä mitata sellaisilla seikoilla kuin ihmisen ulkoiset kyvyt, ihonväri, kansalaisuus, kieli, sukupuoli tai työkykyisyys. No miksei? -Tällainen vertaaminen voi olla tehokkaan teknokraattista mutta inhimillisesti väärin. Ihmisarvomme ei voi katsoa vähenevän voimiemme hiipuessa tai muuttaessamme maasta toiseen.

Kun pääministeri puhuu asiallisesti ja rauhallisesti arvoista ja luottamuksesta, mieleen juolahtaa, että ehkä jonain päivänä Suomi voi saada presidentikseen jopa kirjailijan tai korkeakoulutetun jalkapalloilevan laulajan. On helppo hehkuttaa: Eläköön pienet ja omaleimaiset Viro ja Islanti! Eläköön pohjoismaisuus! Eläköön kirjava Eurooppa!

Aikanaan vältimme omien fasistiyhteyksiemme kanssa historian tuomion, mikä varmaan oli sisällissotineelle Suomelle valtava helpotus. Voiko olla niin, että suomalaisuus harppasi tässä kohtaa 2017 yhden harakan askeleen kohti ideologisen vaaran tiedostamista omassa maassaan?

Samaan aikaan Ranskassakin historiaa kirjoitetaan vapaalla kädellä yhteisen eurooppalaisuuden positiiviseen suuntaan. Mustavalkoisen eestaas-kinaamisen sijaan kansalaiset toivovat vahvaa ja samalla inhimillisempää politiikkaa. Vanhoihin puolueisiin leimaantumaton eurooppamyönteisyys levittää uuden presidentin johdolla varovastikin arvioiden uutta toivoa. Esteet voittavalla rakkaustarinallahan ei voi hävitä. Ei vaikka ympärillä rytisee.

Isänmaallisuus ja eurooppalaisuus kuulostavat tänään serkuksilta. Suomalaisuus taitaa kestää rasismin rajojen koettelemisen. Eurooppalaisuus elää vahvojen ja itsenäisten maitten yhteisistä arvoista. Ehkä meillä kaikilla, pienillä ja itsenäisillä on vielä yhteistä toivoa.

Juuri tänään arvo-asiat eivät näytä olevan vain näennäistä juhlapuhehöpinää. Arvot virtaavatkin kaiken sanomisen ja tekemisen takana, tunnistimmepa niitä tai emme. Tärkeitä arvoja ei kukaan voi yksinoikeudella loputtomiin kapeuttaa tai kulttuurisesti omia.

Ihmisarvoa, lähimmäisenrakkautta, välittämistä ja vieraanvaraisuutta ei kannata väheksyä. Se olisi paitsi väärin, myös itsensä ja oman maansa väheksymistä. Käytännön teot lopulta ratkaisevat, missä järjestyksessä arvomme oikeasti ovat.

Merja Hermonen

Kommentoi


Ristiveto

  • Papit tuulettavat. Kymmenen kirkon työntekijää kirjoittaa yhteisessä blogissaan elämästä ja ilmiöistä, läheisistä ja vieraista, herättelevästä huumorista, toivon kantajista, kelkasta pudonneista, jalkapallosta, unelmista ja ehkä hiukan uskostakin. Kirjoittajina ovat viestinnästä vastaava pastori Merja Auer, pastori, piispan erityisavustaja Mari Leppänen, kirkkoherra, nuorisotutkija Merja Hermonen, oppilaitospappi, tohtorikoulutettava Laura Kajala, perheneuvoja, pastori Sari Sundvall-Piha, pastori, arkkipiispan teologinen erityisavustaja Petri Merenlahti, kirkkoherran, pastori Risto Leppänen, pastori, oppikirjakirjailija Juha Luodeslampi, rehtori Tapani Rantala ja pastori Karoliina Haapakoski.

Blogi-arkisto

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS