Maailmanparantajat

« Roskasta rikkaudeksi - Ekologisesti kestävää ja taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa teollisen symbioosin avulla |

Tekstiilien vuokraus – vastaisku tavaraähkylle

Aihe Kestävät hankinnat, Kiertotalous, 5.9.2017 11:50, Kirjoittaja

Heräät aamulla eikä ole tarvetta miettiä puolta tuntia vaatekaapin edessä, mitä laittaisit päälle. Laitat viikon alussa valmiiksi valitut vaatteet yllesi ja suuntaat kuntosalille ennen työvuoroa. Onneksi olet maksanut kuntosalin jäsenyydestä hieman extraa, niin ei tarvitse ottaa salivaatteita mukaan vaan saat ne suoraan kuntosalilta lainaksi, vastapestyinä ja raikkaina. Saapuessasi työpaikalle saat jälleen kehuja tyylikkäästä pukeutumisestasi työkavereiltasi. Alettuasi käyttää vaatelainaamoja olet hieman piristänyt tyyliäsi ja päässyt kokeilemaan vaatteita, joita et normaalisti uskaltaisi edes sovittaa jo pelkästään hinnan takia. Päästyäsi kotiin pohdit uudenlaista sisustusta. Kaikki on ollut saman näköistä jo hyvin pitkään, ja kaipaat hieman vaihtelua. Ehkä ensi viikolla, kun käyt hakemassa uusia vaatteita lainaksi, voisit samalla kysellä niistä verhoista, joita olet katsellut ohimennen sisustusliikkeen näyteikkunasta. Olisivatkohan ne saapuneet jo lainaamon valikoimiin?

Tämä voisi olla arkipäivän kuvaus tulevaisuudesta, jossa tekstiilien vuokraus on muodostunut trendiksi ja pyyhkinyt vaatteiden kertakäyttökulttuurin hamaan menneisyyteen. Sen lisäksi, että tekstiilien lainaaminen helpottaa arkea, sillä on myös merkittävä positiivinen vaikutus ympäristölle, jolle nykyinen tekstiilien tuotanto tekee huomattavasti hallaa.

Tekstiilejä hankitaan uutena Suomessa noin 70 000 tonnia vuodessa eli tekstiilejä kuluu 13 kiloa henkilöä kohden vuosittain. Tekstiilien kulutus on ollut huimassa kasvussa 2000-luvun loppupuolella. Vuonna 2014 polyesterin ja puuvillan tuotanto oli noin 65 miljoonaa tonnia, ja määrän arvellaan vain kasvavan tulevaisuudessa. Yhtenä syynä tuotannon kasvuun on luultavasti muodin nopea vaihtuvuus, jonka myötä vaatteista on tullut edullisempia ja huonompilaatuisia. Tekstiilejä poistuu käytöstä suurin piirtein samaa tahtia kuin mitä niitä hankitaan. Vain reilu viidesosa näistä tekstiileistä saadaan lahjoitusten kautta uudelleenkierrätettäväksi sellaisenaan.

Tekstiileillä monenlaisia ympäristövaikutuksia

Tekstiilituotanto uudesta raaka-aineesta on monin tavoin ympäristöä kuormittavaa. Tuotannon eri vaiheissa käytettävät kemikaalit saattavat jättää jäämiä markkinoille päätyviin tuotteisiin, jotka taas voivat vaikuttaa merkittävästi haitallisten aineiden virtoihin ja päästöihin Suomessa muun muassa tekstiilien pesun ja käsittelyn kautta. Suurin osa tekstiilin elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista voidaan kuitenkin jäljittää tuotantovaiheeseen. Kemikaalien käytön lisäksi esimerkiksi puuvillan tuotannossa käytetään runsaasti keinokastelulla tuotettua vettä, jota varten tarvitaan sähköä. Vuonna 2011 maailman tekstiiliviennistä 50 prosenttia tuli Kiinasta, jossa sähkön tuotantoon käytetään vielä toistaiseksi runsaasti kivihiiltä. Kyseisen energiamuodon käyttäminen aiheuttaa runsaasti ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä.

Tekstiilien laadun heikentyessä kertakäyttökulttuurin kasvamisen myötä myös tekstiilien tuotantomäärät kasvavat lisäten tekstiileistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yksi ratkaisu olisi tekstiilien vuokrauspalveluiden yleistyminen, jonka myötä tekstiilintuotannossa voitaisiin myös keskittyä valmistamaan laadukkaampia ja kestävämpiä tuotteita vuokrauspalveluiden käyttöön. Toinen vaihtoehto tekstiilijätteen määrän ja neitseellisen raaka-aineen tuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen olisi tekstiilijätteen kierrätys uudeksi raaka-aineeksi. Tämä tosin on vaikeaa, sillä tekstiilit ovat jo ennestään laadultaan kehnoja – miten niistä kierrättämällä saataisiin uutta kestävää materiaalia?

Kuva: Sara Malve-Ahlroth

Tekstiilien vuokraus tulevaisuuden trendi?

Tekstiilien vuokraaminen voidaan nähdä vastaiskuna tavaraähkylle, joka on selvästi alkanut vaivata ihmisiä.  Jakamistaloudesta opinnäytetyötään Turun AMK:n Resurssitehokas liiketoiminta ‑tutkimusryhmälle tekevän Anu Vähä-Heikkilän mukaan vaatelainaamojen yleistyessä tuotteiden suunnittelu ohjautuu siihen suuntaan, että tuotteet kestävät pidempään käyttöä, koska voittoa saadaan käyttökertojen perusteella, ei myytyjen yksiköiden mukaisesti.

“Tutkimusten mukaan ihmiset ovat toistaiseksi kiinnostuneempia vuokraamaan vaatteita tilapäiseen käyttöön, kuten juhlatilaisuuksiin, kuin perusvaatetusta arkikäyttöön. Vaatteiden jakamistalousmallien yleistyminen vaatiikin perusteellista muutosta kulutusasenteisiin”, sanoo Vähä-Heikkilä.

Vaihtelunhalun lisäksi tekstiililainaamot mahdollistavat sellaisten tuotteiden käyttämisen, joihin kaikilla ei välttämättä muuten olisi varaa. Lainaamojen ansiosta ihmiset välttävät vaatteisiin sitoutumista ja pystyvät muuttamaan tyyliään rohkeammin.

Muoti on nykyään hetkellistä ja vaihtuu nopeasti. Tänään ostetut vaatteet ovat tyylikkäitä tänään mutta ei enää huomenna. Erilaiset tekstiililainaamot takaavat eettisen, ekologisen ja yhteisöllisen palvelun, mitä tänä päivänä juuri tarvitaan. Monet lainaavat vaatteita ystäviltä ja muilta läheisiltä, joten miksei niitä lainaisi myös vaatelainaamoista. Vaatevuokraamisen myötä säästää rahaa, ja heräteostosten määrä ja ylipäätään tarve ostaa vähenee. Toisaalta tämän tyyppisiä palveluja voi käyttää myös testausmielessä ennen varsinaista hankintapäätöstä. Tämänkaltaiset jakamispalvelumallit vähentävät myös säilytystilojen tarvetta.

Suomessa on jo muutamia lainaamoja, joista esimerkiksi Turussa toimii Vaatepuu. Useimmat vaatelainaamot toimivat jäsenperiaatteella. Jäsenmaksut ovat vaihtelevia, ja ne voivat olla kuukausi- tai vuosimaksuja. Lisäksi monet vaatelainaamot tarjoavat erilaisia alennuksia, kuten opiskelija-alennuksen. Vähäisen käyttäjäkunnan takia vaatelainaamojen valikoima on vielä toistaiseksi vähäinen, ja se on rajoitettu enimmäkseen naisille. Tekstiilivalikoiman etupäässä on merkkivaatteita tai muuten korkealaatuisia tuotteita. Tällä hetkellä vaatteita voi lainata vain lainaamoista paikan päältä, mutta tulevaisuudessa tämän palvelun olisi tarkoitus laajentua ja siirtää toiminnot myös pilvipalveluihin. Jopa uusi puhelinsovellus on suunnitteilla.

Roope Lindholm, Camilla Karawatski, Emilia Kankare ja Mika Kalenius opiskelevat energia- ja ympäristötekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. Teksti on kirjoitettu osana ympäristöviestinnän kurssia.

Marketta Virta työskentelee projektityöntekijänä Turun ammattikorkeakoulun Resurssitehokas liiketoiminta -tutkimusryhmässä.

Kommentoi


Maailmanparantajat

  • Millaisesta maailmasta haaveilevat kirkasotsaiset ympäristöalan asiantuntijat, jotka taistelevat ympäristön tilan heikkenemistä, ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ehtymistä vastaan? Tässä blogissa kurkistetaan Turun ammattikorkeakoulun arkeen, jossa killutaan merellä, kahlataan puroissa, huristellaan sähköpyörillä ja lajitellaan poistotekstiilejä. Äänessä ovat asiantuntijat ja opiskelijat.

Blogi-arkisto

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle