Maailmanparantajat

« Kohti ekologisempaa elämäntapaa Skanssissa | Ympäristöystävällinen rakentaminen vaatii kompromisseja »

Etsivä löytää

Aihe Haitalliset aineet, Itämeri, Yleinen, 17.5.2017 7:15, Kirjoittaja

Aspiriinia jokivedessä, kasvinsuojeluainetta juomavedessä, ftalaatteja leluissa… Saamme säännöllisesti lukea shokeeraavia uutisia kemikaaleista, joita on löydetty huolestuttavista paikoista. Mutta suurimmaksi osaksi uutiset liittyvät johonkin tuotteeseen, jota ei löydy omasta hyllystä, tai alueeseen joka ei ole ihan lähellä - siksi ne unohtuvat helposti.

Mutta mitä me oikeasti tiedämme kemikaalien pitoisuuksista Turussa ja Turun ympäristössä?

Pysyvät orgaaniset myrkyt ovat myrkyllisiä jo hyvin pieninä pitoisuuksina ja erilaisia myrkyllisiä aineita ja niiden johdannaisia on lukematon määrä. Lisäksi aineiden pitoisuudet vaihtelevat eri aikoina ja eri paikkojen välillä erittäin paljon. Jotta eri myrkkyjen ympäristöpitoisuuksista saataisiin tarkka kuva, olisi näytteitä otettava valtava määrä, mutta näytteiden mittaaminen on erittäin vaativaa ja kallista. Siksipä emme tiedä kemikaalien ympäristöpitoisuuksista paljoakaan.

Turun AMK

Turun ammattikorkeakoulun työntekijät ottamassa vesinäytteitä Kuva: Turun AMK

Raskasmetalleja ja muutamia PAH –yhdisteitä lukuun ottamatta ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia ei säännöllisesti seurata missään Turun ympäristön vesistössä. Erilaisten hankkeiden puitteissa (ja rahoilla) on mitattu ajoittain joidenkin myrkkyjen pitoisuuksia ja niistä saatu kokemus on osoittanut, että myrkkyjä löytyy kun niitä etsii. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulu otti kesällä 2016 vesinäytteitä sadevesi- ja viemäriputkista, sekä muutamasta ojasta eri puolilta Turkua ja näytteistä analysoitiin laaja kirjo erilaisia kemikaaleja. Hankkeessa analysoitiin näytteitä myös Gdanskista, Riikasta, Pärnusta ja Kaunasista; kaiken kaikkiaan 92 näytettä viidestä eri kaupungista. Kaikkia mitattuja kemikaaleja löytyi useammasta Turun näytteestä ja esimerkiksi bisfenoli A:ta ja ftalaatteja löytyi lähes kaikista näytteistä, onneksi kuitenkin pääosin suhteellisen pieniä pitoisuuksia. Turun Kuninkojasta löytyivät kolmanneksi suurimmat pitoisuudet PFOS –nimistä kemikaalia. Kaksi ensimmäistä sijaa menivät gdanskilaisille jätevesinäytteille. Tulos oli mielenkiintoinen, sillä kemikaali on ollut kielletty EU:ssa jo vuodesta 2008 lähtien. Miksi PFOSia on turkulaisessa ojassa enemmän kuin riikalaisessa jätevedessä? Ja mitä sitten, minkälaisia haittoja se voi aiheuttaa? Näihin kysymyksiin meillä ei valitettavasti ole vastauksia. Kuninkojan PFOS lähteen selvittäminen ja haittavaikutusten arviointi vaatisi suuren määrän kalliita lisänäytteitä ja tutkimuksia – ehkä 10 000 euroa. Mikäli rahoitus löytyisi, olisi meillä edelleenkin selvillä vain yhden turkulaisen ojan tilanne – mutta mitäköhän muista löytyy?..

Tiedämme siis, että haitallisia kemikaaleja löytyy Turun ympäristöstä (kuten muissakin kaupungeissa) melkein kaikkialta, vaikkakin yleensä suhteellisen pieninä pitoisuuksina. Kemikaaliriskien havaitseminen ja vähentäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa ja kallista silloin kun kemikaalit ovat jo päässeet ympäristöön. Ja havainnot myös osoittavat, että kaikkia käytössä olevia kemikaaleja pääsee ennen pitkää tavalla tai toisella ympäristöön. Paras tapa rajoittaa kemikaalien ympäristöriskejä on vähentää haitallisia kemikaaleja sisältävien tuotteiden käyttöä. Kaupungilla on yksityistä henkilöä paljon suurempana toimijana mahdollisuus saada aikaan merkittävä vaikutus lähiympäristömme kemikaalien määrässä. Muutos voidaan saada aikaan lisäämällä tietoisuutta kemikaaleista kaupungin organisaatiossa ja tässä ekotukihenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa!

Piia Leskinen (FT) työskentelee koulutus- ja tutkimusvastaavana Turun ammattikorkeakoulun vesitekniikan tutkimusryhmässä.

Kommentoi


Maailmanparantajat

  • Millaisesta maailmasta haaveilevat kirkasotsaiset ympäristöalan asiantuntijat, jotka taistelevat ympäristön tilan heikkenemistä, ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ehtymistä vastaan? Tässä blogissa kurkistetaan Turun ammattikorkeakoulun arkeen, jossa killutaan merellä, kahlataan puroissa, huristellaan sähköpyörillä ja lajitellaan poistotekstiilejä. Äänessä ovat asiantuntijat ja opiskelijat.

Blogi-arkisto

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle