Kremlin kellot

« Putin linjaa jo tulevaa | Toivo paremmasta viriää »

Zjuganov Putinin apuna

Aihe Yleinen, 5.3.2012 11:52, ts.verkkotoimitus

Nyt siis tiedämme sen, mitä on jo sanottu viime vuoden syyskuusta alkaen – Venäjän presidentti on jälleen Vladimir Putin.

Vaaleja seuratessa ja erityisesti vaalituloksia alueilta tarkasteltaessa mieleen tuli seuraava kysymys: Mitähän Venäjän politiikka olisi ilman kommunistipuolueen puheenjohtajaa Gennadi Zjuganovia?

Zjuganov tuli toiseksi noin 17 prosentin äänimäärällä. Vuonna 1996 Zjuganov oli todellinen vastus Boris Jeltsinille. Miehet kävivät vielä toisenkin presidenttivaalikierroksen. Jeltsinin kannatus oli pohjalukemissa keväällä 1996. Tuolloin 1990-luvun puolessavälissä kommunistien pelko oli vielä niin suuri länsimaissa, ettei silloiseen vaalivilppiin haluttu kiinnittää mitään huomiota.

Näin lännestä annettiin vahva signaali Venäjälle että demokratioissa pieni vilppi, jos siitä ei pahasti kiinni jää, on sallittua. Voisikin väittää, että juuri 1996 vaalit olivat viimeinen niitti Venäjän positiiviselle demokratiakehitykselle. Ilman Zjuganovia asia olisi voinut olla toisin.

Vuodenvaihteessa 1999 ja 2000 Boris Jeltsin ilmoitti luopuvansa presidenttiydestä ja tukevansa pääministeriään Vladimir Putinia Venäjän uudeksi presidentiksi. Vaalit pidettiin maaliskuun lopulla. Aikaa valmistautumiseen ei ollut paljon. Ilman Zjuganovia ja kommunistista puoluetta ei vuoden 2000 vaaleista olisi saatu millään uskottavia.

Presidenttiehdokkaita oli kaksitoista. Putin sai äänistä ensimmäisellä kierroksella 53,4 prosenttia, Zjuganov 29,5. Vaaleissa oli siis todellinen vastaehdokaskin. Putin sai demokraattisen mandaatin.

Vuoden 2004 presidentinvaaleista Zjuganov jäi pois ja häntä tuurasi Nikolai Haritonov. Haritonov sai kuitenkin vain 13,8 prosenttia äänistä. Syy Zjuganovin poisjääntiin oli kommunistipuolueen uudistumishalussa.

Vuonna 2008 Zjuganov sitten palasi ja sai 18 prosenttia äänistä, lähes siis saman kuin eilisissä vaaleissa. Äänissä on kuitenkin tapahtunut inflaatio sitten 1990-luvun. Köyhien määrä on puolittunut Venäjällä 15 vuodessa ja niin on kommunistien äänetkin.

Ironista kyllä, kommunistipuolue ja Zjuganov pitävät Venäjän demokratiakuvaa yllä. Venäjällä on yksi kunnon puolue, jolla on myös puolueideologia: kommunistit. Venäjältä löytyy puoluejohtaja, joka voisi haastaa jopa Venäjän istuvan presidentin. Ei kuitenkaan ihan todella, mutta sillalailla sopivasti.

Zjuganov onnistui yhdistämään kansallispatrioottinen teeman ja ortodoksisen uskonnon kommunistisiin periaatteisiin 1990-luvulla. Ideoiden yhdistely auttoi paljon Venäjän valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän muodostamisessa. Yhtenäinen Venäjä -puolue kasvatti suosiotaan koko 2000-luvun samaa kaavaa noudattaen kuin mitä Zjuganovin kommunistinen puolue käytti 1990-luvulla. Vallan huipulle ei kuitenkaan Venäjällä mahdu kahta puoluetta.

Putinin kolmas kausi presidenttinä alkaa toukokuussa. Putinilla on nyt kuusi vuotta aikaa muokata Venäjän politiikkaa, jos hän viitsii niin kauan istua vaikeasti hallittavan maan johtajana. Vuonna 2018 Zjuganov on 74-vuotias. Hänestä voi edelleenkin olla hyötyä Putinille, vai onko niin Zjuganov kuin Putinkin vaihtunut toisiin henkilöihin?

Kommentoi


Hanna Smith

  • Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija, jonka vastuualueena on Venäjän sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Hän on kirjoittanut teoksen Medvedevin Venäjä yhdessä Susanna Niinivaaran kanssa. Tässä blogissa seurataan poliittisia tunnelmia Venäjällä presidentinvaalien alla ja erityisesti sitä, mitä vaalien jälkeinen aika tuo tullessaan.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle