Kremlin kellot

« Mukavan myönteistä ja tuskaisen turhauttavaa | Putin linjaa jo tulevaa »

Neljä ehdokasta ja Putin

Aihe Yleinen, 27.2.2012 18:40, ts.verkkotoimitus

Viime syyskuussa pääministeri Vladimir Putin ja presidentti Dmitri Medvedev ilmoittivat valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa vaihtavansa paikkoja. Ilmoitus ja erityisesti tapa, jolla ilmoitus tehtiin sai aikaan syvän pettymyksen aallon Venäjän yhteiskunnassa. Ilmoitus osoitti että mitään yhtenäistä Venäjää ole (nyt ei ole kyse puolueesta) ja että Venäjän kansa taidakaan olla täysin ylhäältä ohjattavissa.

Pääministeri Putin oli unohtanut Venäjän internet-kansan. Jotenkin Kremlin käytävillä oli ohitettu venäläisen keskiluokan vahvistuminen ja hyvinvoivan kulttuurieliitin kritiikki.

Venäjällä on puhuttu paljon viime vuosina modernisaatiosta. Modernisaatio koskettaa kaikkia elämän alueita politiikasta, talouteen ja yhteiskuntaan. Uuden sukupolven nousu on omalla tavalla myös yhteiskuntarakenteiden luonnollista modernisaatiota. Tämä on ohitettu Venäjän vallanpitäjien tulevaisuuden strategioissa.

Tehdessään suunnitelmaa presidenttivaaleihin unohti Venäjän valtaeliitti tarkistaa, mitä kansan parissa oli tapahtunut neljän viime vuoden aikana. Heilläkin taisi olla käsitys että Vladimir Putin on Venäjän ainoa johtaja, eikä mikään ole muuttunut Venäjällä sitten vuoden 2008.

Venäjän Federaation kuudensissa (alkaen vuodesta 1991) presidenttivaaleissa on presidenttiehdokkaita viisi. Yhdentoista ehdokkaaksi pyrkivän hakemus hylättiin. Venäjän oikeistonationalistista puoluetta johtava Vladimir Zirinovski on aiemmin yrittänyt jo neljä kertaa (1991, 1996, 2000, 2008).

Kommunistipuolueen puheenjohtaja Gennadi Zjuganov on ollut ehdolla kolme kertaa (1996, 2000 ja 2008).  Zjuganovin kulta-aika vuosi oli 1996, jolloin hän oli presidentti Jeltsinin kanssa presidenttivaalien toisella kierroksella.

Oikeudenmukaisuuden Venäjä –puolueen puheenjohtaja Sergei Mironov on ehdolla toista kertaa. Ensimmäinen yritys oli 2004. Silloin Mironovin vaalikampanja keskittyi kehumaan Putinia. Tällä kertaa Mironov ei kampanjoi Putinin puolesta, vaan häntä on välillä kutsuttu jopa oikeaksi oppositioksi.

Jokaisessa Venäjän presidenttivaalissa on myös ollut ns. villi kortti, joku josta kukaan ei oikeastaan ollut aikaisemmin kuullutkaan. Tällä kertaa uutena miehenä kentällä on oligarkki Mihail Prohorov. Ihan tuntematon Prohorov ei ollut ennen presidenttiehdokkaaksi ryhtymistäkään, mutta politiikassa silti uusin nimi. Hänen sanotaan olevansa aito liberaali vaihtoehto Kremlin nykyiselle johdolle. Moni epäilee.

Ja sitten on tietysti Vladimir Putin, jolla on kokemusta niin Venäjän presidenttinä kuin pääministerinäkin. Putinin kokemuksiin ei kuulu toiseksi jääminen.

Presidenttikampanjan aikana on Venäjällä tapahtunut paljon ja kaikki mielenkiintoista. Mielenosoituksia ja vasta mielenosoituksia on ollut enemmän kolmen viime  kuukauden aikana kuin Venäjän historiassa sitten vuoden 2000.

Internetissä keskustelu käy kuumana. Kaikki menetelmät ovat käytössä, valehtelu, vääristely, kiristys, hakkerointi, sanasota, mediasota, huumori, rahankäyttö ja erityisesti lupaukset paremmasta tulevasta.

 Toistaiseksi kaksi asiaa ovat varmoja. Vladimir Putin voittaa presidenttivaalit ja Venäjä muuttuu jälleen.

Kommentoi


Hanna Smith

  • Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija, jonka vastuualueena on Venäjän sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Hän on kirjoittanut teoksen Medvedevin Venäjä yhdessä Susanna Niinivaaran kanssa. Tässä blogissa seurataan poliittisia tunnelmia Venäjällä presidentinvaalien alla ja erityisesti sitä, mitä vaalien jälkeinen aika tuo tullessaan.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle