Kirjakuisti

« Good bye, Turku | Nakurun pinkit flamingot »

Miten palapeli kootaan?

Aihe Yleinen, 4.9.2017 7:00, Kirjoittaja

Rakastin lapsena ja nuorena palapelien kokoamista ja tekisin sitä varmasti vieläkin, jos olisi enemmän aikaa. Minusta oli ihana nähdä, miten palaset loksahtelivat kohdilleen ja miten epämääräisimmänkin näköiset palat olivat lopulta tärkeä osa kokonaisuutta. Rakastin jopa niitä epätoivon hetkiä, kun tuntui, ettei palapeli valmistu koskaan, sillä sitä upeampaa ja palkitsevampaa valmiin työn ääressä hengähtäminen oli. Jossain vaiheessa olin niin hurahtanut palapelien tekemiseen, että aloin nähdä maisemissakin palasten reunakuvioita.

Olen käyttänyt palapelin kokoamista myös metaforana kirjamessuohjelman laatimiselle. Tosin sillä erotuksella, että meillä ohjelmapäälliköillä ei ole ollut olemassa valmista mallikuvaa, jota palasista koota. Koko ohjelmatyö piti siis aloittaa kuvan hahmottelemisella. Alussa oli lähinnä hapuilevia ajatuksia siitä, mitä haluaisimme ehkä sanoa kirjamessujen ohjelmatarjonnalla 100-vuotiaasta maastamme. Heräsi idea moniäänisestä Suomesta ja moniäänisestä kirjallisuudesta ja teema “Yksi maa – monta ääntä”. Sen jälkeen keksimme seitsemän erilaista ääntä, joiden alle eri ohjelmanumerot voisi sijoittaa: Sukupolvien äänet, Sitkeät äänet, Uudet äänet, Lasten äänet, Mahdolliset äänet, Järjen äänet ja Korkeammat äänet.

Kun keväällä kiersimme Tommin kanssa kustantamoita esittelemässä ajatuksiamme ja kuulemassa vuoden 2017 kirjoista, kuva alkoi tarkentua, saada värejä ja muotoja, tunnistettavia hahmoja. Voisi jopa sanoa, että juuri kustantamokierroksen jälkeen kuva oli kauneimmillaan. Olimme valtavan innoissamme kaikista hyvistä kirjoista, ja mikä tahansa tuntui mahdolliselta kirjamessuohjelmassa. Tuli jopa hybris: näistähän tehdään parhaat kirjamessut kautta aikojen!

Seuraavan kerran palapelin mallikuva tarkentui ja muuttui voimakkaasti siinä vaiheessa, kun saimme kaikki ohjelmaehdotukset eteemme. Huhhuh! Mikä määrä paloja! Miten ihmeessä näistä rakennetaan toimiva kokonaisuus? Välillä meinasi iskeä juuri se palapelintekijän epätoivo, kun tuntui, ettei kaikelle millään löydy oikeaa paikkaa. Ja toisin kuin varsinaisissa palapeleissä, kirjamessuohjelmatyössä jää valitettavasti aina ylimääräisiä paloja ulkopuolelle. Kaiken saisi kauniisti mukaan, jos messut kestäisivät viikon…

Koko kesän ja alkusyksyn ajan ohjelmapalapeliä on saanut koota vielä uudestaan ja uudestaan. Jos yksi pala poistuu (kirja ei ilmestykään vielä tai esiintyjä ei pääsekään paikalle), täytyy sen tilalle löytää toinen. Ja jos yhtä palaa täytyy syystä tai toisesta siirtää, se vaikuttaa pahimmillaan viiden–kuuden muun palan sijaintiin. Aika ajoin olen kiivaasti kaivannut sitä lapsuuden palapelintekoa, jossa valmis on valmista eikä mikään enää muutu.

Nyt ollaan kuitenkin siinä kohdassa, että kokonaisuus on niin koossa kuin se vain inhimillisesti ottaen voi olla. Näyttääkö muodostunut kuva siltä, mistä haaveilimme vuoden alussa? Näyttää ja ei näytä. Mukana on paljon sellaista, mitä olemme visioineet alusta alkaen. Paljon jäi myös toteutumatta. Ja paljon tuli mukaan sellaista, mistä emme edes osanneet haaveilla. Messuohjelmapalapeliä ei varmasti koskaan saa koottua täydelliseksi, mutta eivät elämä tai kirjatkaan ole täydellisiä. Ne ovat ristiriitaisia, omituisia, selkeitä palapelin rajoja pakenevia, moniäänisiä. Ehkä juuri sitä, mitä me olemme ohjelmallamme hakeneet.

Salla Simukka,

Turun Kirjamessujen toinen ohjelmapäällikkö
www.kirjamessut.fi

Salla Simukka. Kuvaaja: Hanna Poropudas

Kommentoi


Kirjoittajat

  • Tommi Kinnunen
    Turkulainen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Luostarivuoren yläkoulussa ja lukiossa. Kirjailija (Neljäntienristeys, Lopotti). Syntynyt 1973 Kuusamossa. Muuttanut Turkuun 1992 opiskelemaan suomen kieltä, puheviestintää ja kotimaista kirjallisuutta.


  • Salla Simukka
    Tamperelainen vapaa kirjailija, kääntäjä. Syntynyt 1981 Tampereella. Opiskellut Turun yliopistossa pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä ja luovaa kirjoittamista.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS