Kampukselta kajahtaa

« Etätyöpisteeltä kajahtaa! | Året som studentkårsaktiv närmar sig sitt slut »

Lukukausimaksut vesittävät kansainvälistymisen

Aihe Opiskelijapolitiikka, Opiskelu, 7.11.2014 13:15, Salla Niemi

Suomella, tuolla pohjolan timantilla, korkean koulutuksen ja osaamisen kehdolla, tuntuu olevan pallo hukassa. Suomi on kulkenut pitkän ja kivikkoisen polun kohti vakavasti otettavaa peluria kansainvälisellä korkeakoulukentällä. Työ on ollut rankka, mutta vihdoin on päästy nauttimaan sen hedelmistä: vajaan 15 vuoden aikana Suomessa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut. Kansainvälistyminen näkyy tilastoissa pelkkinä lukuina. Mitä luvut eivät kerro on se, miten kansainvälisten osaajien saapuminen maahamme vuosi vuodelta rikastaa korkeakoulukenttäämme ja ruokkii uudenlaista ajattelua. Teknologisesti edistyneelle Suomelle uudet ideat eivät ole luksusta, vaan elinehto. Tästä syystä viimeaikainen kehitys näyttää erittäin kummalliselta.

OKM tiedotti 29.10. että hallitus on tekemässä eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut perimään EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 4 000 euron lukukausimaksun. Vuosikymmenten työ näyttää valuvan hukkaan, kun valtakunnan politiikassa on alettu vaatia maksuja Suomeen ulkomailta saapuville kansainvälisille osaajille. Ajatuksen tasolla voi tuntua järkevältä ja oikeudenmukaiseltakin vaatia opiskelijalta omavastuuosuutta opintonsa aiheuttamista kustannuksista. Tällainen ajattelu ei ota kuitenkaan huomioon sitä, että kansainvälistymispyrkimysten taustalla on ollut tarve houkutella Suomeen pysyvästi korkeasti koulutettuja kansainvälisiä osaajia. On hullua ajatella, että maksujen asettaminen maagisesti lisäisi Suomen houkuttelevuutta opiskelupaikkaa puntaroivan ulkomaisen opiskelijan silmissä. Parhaat osaajat tulevat korkeakouluihimme nimenomaan tasokkaiden, maksuttomien koulutusohjelmien perässä.

Lukukausimaksuilla ei yksiselitteisesti tuoda Suomeen lisää varallisuutta. Jos esimerkkejä haluaa vetää muualta, ei tarvitse kuin katsoa naapurimaahamme Ruotsiin, jossa lukukausimaksujen myötä kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärät ovat romahtaneet murto-osaan entisestä. Lukukausimaksut ovat tuoneet maalle nimellisiä tuottoja, joista leijonaosa on kuitenkin hävinnyt lisääntyneen byrokratian mukana mm. apurahajärjestelmän ylläpitoon.

Hallituksen esitys lukukausimaksuja koskevasta lakimuutoksesta näyttäytyy lyhyen tarkastelun jälkeen maallikollekin yhtä aukkoiselta kuin emmental-juusto. Esityksen mukaan lukukausimaksujen asettaminen vähentäisi merkittävästi Suomeen hakeutuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrää, mikä vaikuttaisi luonnollisesti myös tänne saapuvien opiskelijoiden lähtötasoon. Kovempi kilpailu opiskelupaikoistahan seuloo timanttisimmat yksilöt joukosta. Korkeat hakijamäärät takaavat sen, että jatkossakin kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin valikoituvat kaikista lahjakkaimmat ja osaavimmat yksilöt.

Esityksessä todetaan myös, että kansainväliset opiskelijat tuovat Suomelle merkittävää taloudellista hyötyä, vaikkei lukukausimaksuja olisi. CIMOn ja VATT:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan kansainväliset opiskelijat tuovat parhaimmillaan 200 000 euron nettohyödyn Suomeen. Paras hyöty saadaan, kun lisätään erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista saapuvien opiskelijoiden  määrää. Nämä ovat juuri niitä opiskelijoita, joita lukukausimaksut koskisivat.

Tällaiset sisäiset ristiriidat ja epäjohdonmukaisuudet saavat esityksen vaikuttamaan suorastaan pähkähullulta. Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä on tehty suuria panostuksia kansainvälisyyden lisäämiseksi. Tähän uudistustyöhön on vuosikymmenten kuluessa upotettu merkittävä määrä taloudellista ja ei-taloudellista pääomaa. Lukukausimaksun myötä vuosikausien työ valuisi hukkaan, sillä koulutuksen maksuttomuudesta on tullut Suomen merkittävimpiä imagotekijöitä kansainvälisesti. Lukukausimaksut olisivat kansainvälistymiskehityksessä merkittävä askel taaksepäin ja syvä isku Suomen maineelle kansainvälisellä korkeakoulukentällä.

Lähteet:
http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/faktaa_express_4a_2014
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/ETA/liitteet/HE_luonnos.pdf
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/lukukausimaksukokeilu/liitteet/Lukukausimaksukokeilun_valiraportti_III-Final.pdf


Timo Kovala
Hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava
Turun yliopiston ylioppilaskunta

Kommentoi

  • Turussa on 30 000 opiskelijaa, joita edustaa Ryhmä 30 000. Tässä blogissa Ryhmä 30 000:n aktiivit kertovat millaista on opiskella Turussa ja miten opiskelijat vaikuttavat kaupunkilaisten elämään. Mukana ovat Turun yliopiston ylioppilaskunta, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Åbo Akademis Studentkår ja Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia.

Blogi-arkisto

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS