Kampukselta kajahtaa

« Hej igen! / Moi taas! | Campussitz och samarbete med Åbo stad »

YTHS opiskelijan turvaverkkona

Aihe Opiskelu, Terveydenhuolto, 12.9.2014 14:34, Salla Niemi

Opiskeluterveydenhuollosta ei voi säästää ilman kielteisiä vaikutuksia opiskelijoiden jaksamiseen ja tulevaisuuden työntekijöiden työkykyyn. Toimivalla opiskeluterveydenhuollolla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja puuttua terveysongelmiin silloin, kun ne ovat vasta aluillaan. Usein juuri opiskeluaikana opitaan pohja loppuelämän terveyskäyttäytymiselle.

Aina silloin tällöin julkisuudessa todetaan, kuinka nyt opiskelevat ovat se ihmisryhmä, jonka pitäisi kannatella yhteiskuntaa tulevaisuudessa ja puurtaa venytetty työura täysipainoisesti loppuun asti. Korkeakouluopiskelijat tuntuvat toisaalta olevan myös se ryhmä, johon kohdistuu uuvuttavia opintoajan leikkauksia ja ahdistavia sosiaalietuuksien kiristyksiä vuodesta toiseen.

TYYssä tapasimme kaksi henkilöä, jotka kertoivat, miksi on entistä tärkeämpää, että meillä on toimiva opiskeluterveydenhuolto eli YTHS.

Opintojen venyminen pahensi oireita

Viidettä vuottaan Turun yliopistossa aloittava venäjän pääaineopiskelija Roosa Laaksonen kirjoitti viime keväänä Turun ylioppilaslehteen rohkean tarinan omasta hoitopolustaan YTHS:n mielenterveyspalveluissa. Yliopistoon tullessa Laaksosen taustalla oli perhetragedia ja omassa asunnossa yksinolo antoi itsetuhoisille ajatuksille vallan. Laaksonen soitti YTHS:ään ja ensimmäinen tapaaminen sovittiin samalle viikolle.

”Siitä alkoi sitten hoitopolku, joka meni itselläni suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi kunnallisiin palveluihin. Kävin muutaman kerran psykiatrilla puhumassa asioista, sain sieltä psykologin ajan ja siitä psykologista tuli saman tien terapeuttini. Kaikki oli YTHS:n kautta”, Laaksonen kuvailee hoitoon hakeutumistaan. YTHS:n yhden luukun periaate helpotti toipumista ja suhde psykologiin on edelleen olemassa, vaikka virallinen hoito-osuus on jo takanapäin.

”Minulla prosessi oli todella vaivaton, mikä auttoi ihan mielettömästi. Terapiapotilailla tulee hoitosuhteen alussa yleensä kauhea pelko siitä, että nyt nuo hylkäävät minut kuitenkin. Minua ei siis missään vaiheessa hylätty.”

Laaksosen oireisiin vaikuttivat myös paineet nopeasti ja tehokkaasti valmistumisesta. Hän yritti jatkaa yliopisto-opinnoissaan samalla pikkutarkalla tunnollisuudella, jolla peruskoulussa ja lukiossa pärjää. Tämä johti kuitenkin lähes kokonaan sosiaalisen elämän hylkäämiseen Laaksosen käyttäessä aikansa yksin tentteihin pänttäämiseen. Takaraivossa vaivasi jatkuvasti usko siitä, että opintopisteiden määrä vertautuisi arvoon ihmisenä.

”Ihan opintojen alussa otin henkilökohtaiseksi taakakseni valmistumisen tavoiteajat – etenkin, kun olen perheeni ensimmäinen yliopisto-opiskelija. Tunsin oloni hirveän paskaksi, kun tutkintoni oli sitten venynyt neljään vuoteen. Olo pahensi oireitani.”

Lama-ajan vaikutus näkyy viiveellä

Myös YTHS:n mielenterveyden ylilääkärinä vuosina 1985–2012 toiminut psykiatrian dosentti Ilpo Lahti näkee, että nykyaikana korkeakouluopiskelijoita vaivaavat entistä suuremmat paineet valmistua, epävarmempi työllisyystilanne ja monimuotoiset sosiaaliset ongelmat.

”Vaatimustaso on kasvanut sen takia, että työmarkkinatilanne on radikaalisti muuttunut. Aloitin 1970-luvun lopussa YTHS:llä ja silloin akateemisia työpaikkoja löytyi suurin piirtein kaikille, jotka valmistuivat. Silloin ei myöskään ollut samalla tavalla painetta valmistua. Nyt tilanne on ihan toinen – etenkin sen jälkeen, kun rajoitukset opintoaikaan astuivat voimaan.”

Nuorten aikuisten ongelmat ovat Lahden mukaan monimutkaistuneet verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. Lama-ajan vaikutus näkyy nyt, kun 1990-luvulla varttuneet lapset ovat tulleet opiskelemaan korkeakouluihin. Nämä nuoret irtautuvat aikuistuessaan perheensä tarjoamasta tukiverkosta, joka on aikaisemmin kannatellut yli vaikeiden elämänvaiheiden, ja pinnan alla kyteneet psyykkiset ongelmat alkavat ilmetä.

Tästä syystä on tärkeää, että YTHS nähdään matalankynnyksen palveluna ja hoitoon osataan hakeutua ajoissa. Usein mielenterveyspalveluita vaivaa stigma, jonka takia monet hoitoa tarvitsevat ajattelevat palveluiden olevan tarkoitettu jollekin muulle, jolla on vielä vakavampia ongelmia. Lahti kertoo kuitenkin YTHS:n Turun toimiyksikön mielenterveyspalveluiden tavoittaneen opiskelijat hyvin.

”Jos ajatellaan mielenterveyspuolen palveluita, joiden kohdalla kynnys on perinteisesti ollut korkea hakeutua hoitoon, voidaan laskea, että arviolta 15 prosenttia tämän ikäisistä hyötyisi jossain vaiheessa ammattiavusta. Ja kuinka ollakaan esimerkiksi vuonna 2011 Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoista 15 prosenttia oli käynyt ainakin joskus mielenterveyspalveluissa.”

YTHS asiantuntijana yliopisto-opiskelijoiden arjesta

Lahti muistuttaa, että salaisuus YTHS:n tavoittavuuden takana löytyy ennaltaehkäisevästä työstä. Laaja tuntemus opiskelijoiden arjesta erottaa opiskeluterveydenhuollon esimerkiksi kunnallisista terveydenhuoltopalveluista.

”YTHS:n merkitys on suuri opiskelijoiden jaksamiselle sen takia, että YTHS voi lähteä kulkemaan opiskelijan mukana hänen opiskelijaurallaan. YTHS voi antaa valmiuksia sekä itse opiskeluun että auttaa opiskelijaa löytämään itseänsä ilman, että varsinainen lääketieteellinen hoito olisi keskiössä toisin kuin terveydenhuollossa yleensä. Ennaltaehkäisevä puoli tulee siis aivan toisella tavalla heti alusta asti mukaan.”

YTHS:n vahvuuksiin kuuluu myös ennen kaikkea yhteistyö sekä oppilaitosten että opiskelijajärjestön kanssa. Lahti näkee välttämättömänä, että YTHS saa tietoa akateemisesta maailmasta ja voi antaa vastavuoroisesti palautetta, mitä yliopiston tulisi tehdä, jotta opiskelijat voisivat paremmin.

Lahden mukaan YTHS voi esimerkiksi neuvoa opiskelijajärjestöjä ehkäisemään yksinäisyyttä ja yliopiston opetushenkilökuntaa puolestaan tukemaan jännityksestä kärsiviä opiskelijoita ryhmätilanteissa. Tällainen vuorovaikutus on juurruttanut yliopistoonkin useita opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä käytäntöjä, kuten puheviestinnän kurssit ja opintopsykologien palvelut.

Opiskelijan näkökulmasta toimiva opiskeluterveydenhuolto tuo ennen kaikkea turvaa. Sijoitus opiskeluterveydenhuoltoon nyt kantaa hedelmää tulevaisuudessa, kun me opiskelijat jaksamme opiskella ja valmistumme terveinä työelämään. Onneksi meillä on YTHS.

YTHS Turun yksikkö, Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Åbo Akademis Studentkår järjestivät maanantaina 1.9. alueen kansanedustajille ja kunnallispoliitikoille keskustelutilaisuuden toimivan opiskeluterveydenhuollon merkityksestä. Katso myös video aiheesta!

Virva Viljanen
Hallituksen varapuheenjohtaja (sosiaalipolitiikka, yhdenvertaisuus)
Turun yliopiston ylioppilaskunta

Kommentoi

  • Turussa on 30 000 opiskelijaa, joita edustaa Ryhmä 30 000. Tässä blogissa Ryhmä 30 000:n aktiivit kertovat millaista on opiskella Turussa ja miten opiskelijat vaikuttavat kaupunkilaisten elämään. Mukana ovat Turun yliopiston ylioppilaskunta, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Åbo Akademis Studentkår ja Studerandekåren vid Yrkeshögskolan Novia.

Blogi-arkisto

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle | RSS