Kala-apajilla

« Tattitaivaassa | Isot tatit, pienet kalat »

Kuhan alamittapäätös tulossa lähiaikoina

Aihe Yleinen, 11.9.2018 13:47, Jukka Vehmanen

Ainakin ammattikalastajat odottelevat kuumeisesti, milloin maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa, mikä on kuhien alamitta vuoden vaihteen jälkeen Saaristomerellä.  Ministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila kertoo, että päätös on tulossa lähiaikoina, todennäköisesti vielä syyskuun aikana.

Ministeriön pohdinnassa on, jatketaanko ammattikalastajien kuhien alamittaa koskevaa siirtymäaikaa Saaristomerellä. (Kuva:TS/Jari Laurikko)

Kolme kylmää edellistä kesää saivat aikaan sen, että kuhien keskikoko ei kasvanut odotetusti, vaan pikemminkin pieneni. Sen seurauksena vaarana on, että ammattikalastajien kuhasaaliit hupenevat olemattomiin, jos alamitta nousee kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 37 sentistä 40 senttiin alkuperäisten päätösten mukaisesti ensi vuonna. Ministeriössä on pohdittu, voidaanko siirtymäaikaa nykyisellä alamitalla jatkaa hankalan tilanteen vuoksi.

Ammattikalastajien uteliaisuuden ministeriön tulevaa päätöstä kohtaan ymmärtää, koska moni heistä jo miettii, minkä silmäkoon verkkoja ensi vuodeksi pitää hankkia. Ruusila kertoo, että päätöstä on  kyselty ministeriöltä paljon.

Ministeriön päätös kiinnostaa myös vapaa-ajankalastajia, joista moni näkisi mielellään, että alamitta olisi kaikilla sama tai ainakin nykyistä tasapuolisempi. Se nyt on vapaa-ajankalastajille 42 senttiä. Ministeriöltä odotetaankin näkemystä siitä, voidaanko myös vapaa-ajan kalastajien kuhien alamittaa laskea Saaristomerellä.

Ministeriön päätöksentekoa hankaloittaa se, että taakse jäänyt kesä oli erittäin lämmin, mikä todennäköisesti on kasvattanut kuhien keskikokoa, kuten alun perin oli päämääränä. Kesältä ei välttämättä ole kuitenkaan saatavissa kovin kattavaa seurantatietoa päätöksen taustaksi.

Jos kuhien keskikoko on vihdoin lähtenyt kasvuun, olisi luonnollisesti sääli, jos toivottua kehitystä vietäisiin seuraavat vuodet takapakkia tinkimällä alamitoista.

Maa- ja metsätalousministeriö on saanut hyvää vauhtia edistettyä lakimuutosta, joka tähtää siihen, että laittomasti pyydetyille ja saaliiksi otetuille kaloille määritellään taloudelliset arvot.

Päämääränä on kitkeä salakalastusta. Samalla ministeriö haluaa antaa viestin siitä, että etenkin uhanalaisten kalojen laiton pyytäminen ja saaliiksi ottaminen on hyvin tuomittavaa ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä kalakantojen elvytystoimenpiteitä toteuttaville.

Esimerkiksi villille meritaimenelle ja alamittaiselle istutetulle meritaimenelle pitäisi löytää taloudellinen arvo, jotta niiden saaliiksi ottamisesta voitaisiin määrätä korvaus. Luonnonvarainen meritaimen on rauhoitettu ensi vuoden alusta alkaen myös Saaristomerellä. (Kuvat: Jukka Vehmanen)

Kalojen taloudellisten arvojen määrittely on ollut tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen tehtävänä. Maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvoksen Eija Kirjavaisen mukaan mahdollisuuksien rajoissa on, että muutos saataisiin tehtyä kalastuslakiin vielä tämän vaalikauden aikana. Se on kuitenkin kiinni poliittisesta tahdosta.

Korvausten suuruusluokat ovat jo Luken ja ministeriön hyppysissä, mutta Kirjavainen uskoo, ettei summia kirjata heti lakiin, vaan ne tulevat voimaan jälkikäteen lakiin kirjattavan valtuutuksen pohjalta.

Näin ollen on todennäköistä, että esimerkiksi rauhoitetun taimenen pyynnistä saaliiksi rapahtaa raisut sakot vasta vuonna 2020.

Viime viikonvaihteen mökkireissu Korppooseen oli mennen tullen pitkästyttävä. Jo liian hyvin tutuksi tulleessa pullonkaulassa Nauvon ja Korppoon välisessä lauttapaikassa sai perjantaina jonottaa pitkään, kun vakilautta Protstvik 1 oli huollossa telakalla. Ely-keskus ja Finnferries hoitivat lauttaliikennettä pelkästään pienemmällä varalautalla Replot 2:lla, jonka kapasiteetti ei riittänyt alkuunkaan.

Korppoon lauttarannan autojonossa ei sunnuntaina ollut päätä…

…eikä häntää.

Paluureissu sunnuntaina venyi vielä pidemmäksi. Korppoon puolella saimme jonottaa tunnin ja vartin. Olisi luullut jo kokemuksenkin opettaneen lauttakapasiteetin Finnferriesiltä tilaavalle Ely-keskukselle, että Prostvikin ollessa poissa käytössä pitäisi ilman muuta olla Replotin lisäksi myös Nagu 2-lautta.

Alkusyksystä ihmettelin aika usein sitä, mihin se Ely-keskuksen lupaama kahden lautan käyttö viikonloppuisin syyskuun loppuun asti unohtui. Aika harvoin siellä kahta liikennöivää  lauttaa eteen osui.

Vaimo nosti lauantaina yhdestä verkosta 16 ahventa, mutta toisesta ei yhtään.

Kokeilin viikonvaihteessa, vieläkö hauen yltiöpäinen syönti jatkuu. Saattoi olla, että kaakkoistuuli hillitsi syöntiä lauantaina, jolloin jouduin tyytymään 10 haukeen neljän tunnin reissulla. Sunnuntaina tuuli tuli lännestä, mutta silloinkin saalis jäi 13 haukeen.

Korppoon metsästä löytyi vielä muutamia tuoreita herkkutatteja. Ylemmän tatin tarkka lajimääritys jäi tekemättä.

Ruokapöytään oli tarjolla kanttarellietanaa, takuulla luomuna.

Tottakai myös metsässä piti käydä katsomassa, vieläkö uutta tattia pukkaa. Ei pukannut enää kovin paljon ja laatukin alkoi olla aika kärsinyttä.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ oluttehtailija Rami Aarikka asensi veneeseensä pilssipumpun

Yksi Vastaus artikkeliin “Kuhan alamittapäätös tulossa lähiaikoina”

Mikko: 12.9.2018 kello 12:20

Alamitalla ei ole mitään väliä, jos sitä ei noudateta. Harmillisen usein näkee kaikkien saaliiksi saatujen kuhien sujahtavan kalastajan säkkiin.

Kommentoi


Jukka Vehmanen

  • Jukka Vehmanen on Turun Sanomien talouden ja politiikan toimittaja, joka on myös innokas kalamies. Hän on kirjannut 20 vuoden ajan saalistietonsa ja tehnyt niistä monipuoliset tilastot. Esimerkiksi haukia on kertynyt tuolta ajalta 8310. Avovesillä on kulunut 1807 päivää ja kalastustunteja kertynyt 6980. Blogissa kerrotaan viimeisimmistä väsytyksistä, kommentoidaan kaikkea kalastuksesta ja vähän muustakin. Lisäksi pyritään keräämään, jakamaan ja saamaan kalastusvinkkejä sekä -kuulumisia.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2018 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle