Kala-apajilla - » Ravut uhkaavat siianonkijoita?
Kala-apajilla

« Onneksi ei tullut isompaa taimenta | Pressaehdokkailla tekopyhyyttä vaikka mulle jakaa »

Ravut uhkaavat siianonkijoita?

Aihe Yleinen, 16.1.2018 10:42, Jukka Vehmanen

Ruissalon rannoilta on kuulunut siianonkijoiden kannalta hätkähdyttäviä uutisia. Airiston-Velkuan kalastusalueen kalataloussuunnittelija ja kalastuksenvalvoja Timo Saarinen on kuullut viime vuodesta lähtien siianonkijoilta, että joku käy napsimassa koukussa syöttinä olevia matoja poikki onkijan huomaamatta. Epäilyt ovat kääntyneet liejutaskurapuihin, jotka ovat lisääntyneet nopeasti.

Toki matoja käyvät mutustelemassa muutkin kalat, kuten ahvenet ja särjet, mutta ne ilmestyvät apajille vasta siinä vaiheessa, kun siianongintasesonki päättyy yleensä äitienpäivän jälkeen vesien alettua talven jäljiltä lämmitä. Ahventen ja särkien vierailun huomaa yleensä vavan pään jumputuksesta.

Itse asiassa siikasesonki päättyy pitkälti juuri siksi, että ahvenet ja särjet sen läsnäolollaan katkaisevat.

Onnistuin saamaan ensimmäisen onkisiikani jo viime lauantaina, vaikka nyrkkisääntönä on, että siikaonkikausi kestää jäiden lähdöstä äitienpäivään. Koolla se ei ollut pilattu (Kuva: Jukka Vehmanen)

Turun yliopiston rapututkija Tiia Forsström pitää mahdollisena, että madon syöjä saattaa hyvinkin olla liejutaskurapu. Hän on kuullut, että onkijat ovat saaneet saaliiksi syötissä roikkuneita liejutaskurapuja.

Liejutaskuravun ravinnonkäyttöä on tutkittu hieman. Tähän asti tutkimukset ovat rajoittuneet simpukoihin ja muihin selkärangattomiin. Tutkimuksissa on saatu selville, että liejutaskuravut käyttävät ravinnokseen muun muassa leväsiiroja, katkoja, leväkotiloita, sinisimpukoita ja liejusimpukoita.

Saarinen on huolissaan jo työnsäkin puolesta siitä, syövätkö liejutaskuravut myös kalojen mätiä meren pohjalta. Forsströmin mukaan vielä ei tiedetä, syövätkö liejutaskuravut kalojen mätiä. Tämä on kuitenkin aihe, jota tulevaisuudessa varmasti tutkitaan.

Parin sentin mittainen liejutaskurapuhan on ensi kerran Naantalista vuonna 2009 tavattu vieraslaji, joka Forsströmin tutkimuksen mukaan hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä.

Liejutaskurapu kykenee lisääntymään neljä kertaa vuodessa, tosin  Suomessa vain kaksi kertaa vuodessa. Naaras voi yhdellä kertaa  kantaa jopa 5000 munaa. (Kuva: TS/Juha Paju)

Samalla herää kysymys siitä, alkaako toinen nopeasti lisääntyvä vieraslaji mustatäplätokko haitata siian ongintaa.

Ainakaan minä en ole vielä saanut yhtään mustatäplätokkoa siikanonkeeni, vaikka niitä viime kesänä saatiin onkikisoissakin pilvin pimein Naantalin vesiltä. Minä toisaalta ongin pääasiassa Korppoon suunnalla, kun mustatäplätokko on lisääntynyt voimallisesti vasta Saaristomeren sisävesien satamien liepeillä.

Vieraslaji Mustatäplätokko tavattiin ensimmäistä kertaa Kaarinassa vuonna 2005. (Kuva TS/Marttiina Sairanen)

Kaikkea kummaa meressä tapahtuu, mitä ihmettelimme yhdessä Saarisen Timon kanssa. Airiston-Velkuan kalastusalue on käyttänyt jo kymmenkunta vuotta meressä kasvatettuja siikoja istutuksissa, mikä on ainutlaatuista ainakin Saaristomerellä. Yleensä istutettavat siiat tuodaan mereen muualta makeiden vesien kasvattamoista.

Ensimmäisinä viitenä vuotena Airiston-Velkuan kalastusalueen kasvatus onnistui hyvin ja istuttamaan päästiin 50 000 - 130 000 poikasta vuodessa, mutta viimeiset viisi vuotta jokin on mennyt pieleen: istukkaiden määrä on jäänyt 5000:een.

– Onkohan meren tilassa tapahtunut jotain ihmeellistä, kun eihän tätä voi hylkeiden ja merimetsojen syyksi panna. Rehutkin ovat nykyään parempia, äimisteli Saarinen.

Äimistelemistä riitti siinäkin, miten heikko kalavuosi viime vuosi monien lähteiden mukaan oli.

– Ammattikalastajienkin mukaan viime syksy oli kaikkien aikojen huonoin. Myös suuri kaloja ostava tukkuri kertoi, ettei saatavana ollut sen paremmin kuhaa kuin ahventakaan. Onhan se hirvittävää, että marketeissa myydään virolaista kuhaa, päivitteli Saarinen.

Myös vapaa-ajan kalastaja on havainnut muutokset saaliissaan. Ensin Korppoosta hävisivät kampelat, sitten ahvenet ja viime vuonna siiatkin harvenivat.

Pitänee siirtyä onkimaan mustatäplätokkoja. Ne ovat kuulemma hyviä ruokakaloja. Liejutaskurapujakin voisin alkaa muuten pyytää, mutta kun niistä ei olisi rapujuhlissa olisi muuta iloa kuin se, että snapseja voisi rapujen pienen koon ansiosta nauttia useammin. Mutta kuka sellaista nyt haluaisi, kun suruksi sekin kääntyisi.

Pilkkikausi on sitten näillä seuduilla avattu. Maanantaina töihin tullessani näin ensimmäisen pilkkijän Pansion Pohjoissalmessa Jalostajan rannassa. Tänään heitä oli jo useampia. Littoistenjärvelläkin luisteltiin viikonvaihteessa, kuten Turun Sanomien printtilehti tänään kertoi.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ presidenttiehdokas Paavo Väyrysen mielestä hän on ainoa vaihtoehto, jolla on mukiinmenevä vaimo.

Yksi Vastaus artikkeliin “Ravut uhkaavat siianonkijoita?”

Suuri Ihailijasi: 18.1.2018 kello 11:02

Houtskarissa siika kasvaa aivan normaalisti ja ilman ongelmia. Jopa ehkä paremmin kuin ennen teknisten apuvälineiden ja kehittyneempien rehujen ansiosta.

Kommentoi


Jukka Vehmanen

  • Jukka Vehmanen on Turun Sanomien talouden ja politiikan toimittaja, joka on myös innokas kalamies. Hän on kirjannut 20 vuoden ajan saalistietonsa ja tehnyt niistä monipuoliset tilastot. Esimerkiksi haukia on kertynyt tuolta ajalta 8310. Avovesillä on kulunut 1807 päivää ja kalastustunteja kertynyt 6980. Blogissa kerrotaan viimeisimmistä väsytyksistä, kommentoidaan kaikkea kalastuksesta ja vähän muustakin. Lisäksi pyritään keräämään, jakamaan ja saamaan kalastusvinkkejä sekä -kuulumisia.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2018 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle