Kala-apajilla

« Ei mikään Rembrandtin viehe | Siiat sekosivat »

Lapista vonkaleita, Iniöstä ei

Aihe Yleinen, 25.9.2017 12:27, Jukka Vehmanen

Harvoin olen nähnyt niin iloisia kalakavereita kuin mitä näin viime viikonvaihteessa Iniön retkellämme. Ilon suurin syy oli se, että olin kalaretkemme ensimmäisenä päivänä lähes koko ajan selvästi muuta venekuntaamme huonompi saalistaja niin haukien määrässä kuin koossa.

Pitkänmatkalaiset saapuivat kalaretkellemme upouudella Teslalla, jota pystyi ohjaamaan ulkopuolelta kännykällä. Ensi vuonna todennäköisesti veneemmekin kulkee ja virvelimme kalastavat kauko-ohjauksella niin, ettei mökistä tarvitse lähteä mihinkään. (Kuvat: Jukka Vehmanen)

Martti Malka (vas,) ja Olli Oittinen vetelivät haukia retken aluksi nelin käsin.

Usein haukien irrottamiseenkin tarvittiin neljää kättä. Retkikumppaneistani on vuosien mittaan kehittynyt muuten taidokkaita kalamiehiä, mutta tässä on vielä parantamisen varaa. Kotona kuivaharjoitteluun voi yrittää käyttää nukkuvaa vaimoa.

Lauantaina pelin henki oli se, että minua ei tarvinnut paljon kalojen kanssa kuvata, mutta Marttia ja Virtasen Aria sitäkin  useammin.

Muistelivat, että moista kalastuksellista jälkeenjääneisyyttäni, muunlaista toki, ei ole ennen noilla retkillä koettu, vaikka itse olen pannut merkille, että minua nöyryytetään siellä aina ja koko ajan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Siksi käyn aina ennen näitä porukkaretkiä henkisessä valmennuksessa, joogassa, psykologilla ja kuuntelen nauhalta vanhoja Pekka Saurin Yöradio-lähetyksiä sekä käyn varaamassa varmuuden vuoksi paikan mielisairaalasta retken jälkeiseksi ajaksi.

Sivumennen sanoen ruikutan kovaa kohtaloani tässä taas siltä varalta, että naisväki sattuisi lukemaan tätä blogia. Toivon, että saan osakseni heiltä sääliä, hellää pään silitystä ja jalkahierontaa.

Kalaystävilleni koitti kuitenkin lopulta itku pitkästä ilosta, mitä määrään tulee. Määrällä ei ollut toisaalta ollut mitään merkitystä, sillä keskinäisen kisamme paremmuuden ratkaisee aina se, kuka saa suurimman hauen.

Virtasen Ari johti kisamme alkuminuutit tällä 2,4 -kiloisella hauella.

Häviävän lyhyen hetken aikaa kisan kärjessä oli jopa Virtasen Ari, mikä sai hänet toistelemaan sen minkä ehti, miten hyvä kalastaja hän olisikaan, jos kalastasi enemmän kuin kaksi kertaa vuodessa. Tuokin piikki oli tietenkin osoitettu minulle, kun kalastan liki satana päivänä vuodessa.

Alan kieltämättä olla vuosi vuodelta enemmän huolestunut siitä, minne kookkaat hauet ovat kadonneet. Vielä tälläkään retkellä en päässyt näkemään tämän vuoden ensimmäistä yli viisikiloista haukea, vaan kilpailumme voiton nappasi Oittisen Olli 3,5-kilon hauella. Se oli Ollin toinen peräkkäinen voitto, mitä hän kisaisännän roolin vuoksi väitti häpeävänsä, vaikka ei varmasti hävennyt.

Olli Oittinen ja voittokala.

Todellinen Pop up -ravintola. Kuva ei pysty kertomaan, kuinka hienon taukopaikan taas tälläkin kertaa löysimme.  Ne eivät saaristosta lopu kesken.

Saaristoa koristivat kauniit ruusunmarjat. (Etualalla)

Saimme kahtena päivänä neljään pekkaan yhteensä 49 haukea, mikä on vuosittaisen Iniön retkemme keskiarvosaalis. Se oli sinänsä ihan hyvä lopputulos, kun ottaa huomioon, että tuuli henkäili miedosti idästä ja korkeapaine pukkasi päälle melkein helteen lailla.

Myönnettäköön, että koin itsekin kalaretkemme aikana onnen hetkiä. Ne sattuivat kohdalle aina silloin, kun joku heitti vieheensä palasiksi rantakiviin tai muuten sössi niitä Ahdin valtakuntaan.

Malkan Martti oli minua etevämpi. Martilla on oltava viehevahingonilo geeneissä, niin salamannopeasti naurunrämäkkä häneltä irtosi muiden uistinten lennettyä kolisten rantakalliolle. Naurun oli tultava suoraan selkärangasta käymättä aivojen kautta. Ihailtavaa reaktiokykyä.

Vielä alkuvaiheessa olimme yhtä mieltä siitä, mikä on päivän väri vieheissä. Onnekseni kaksi kalakavereistani hukkasivat omat ottipelinsä.

Ruokahaukien koko oli aika tasalaatuista. Ylös otettiin pahimmin irrotuksessa haavoittuneet.

Voi olla niin, että olen saastuttanut kalakaverini huonolla kalaonnella koskien erityisesti kalojen kokoa. Kyllä niitä isoja nimittäin toiset näyttävät saavan. Suomen Haukiseura lähetti sunnuntaina tiedotteen, jonka mukaan Lapissa pyydystettiin ja vapautettiin peräti 16,54-kiloinen hauki.

Mikko Salosen pyydystämä yksilö on todennäköisesti 2010-luvun suurin pyynnin jälkeen vapautettu hauki. (Kuva Mikko Kulmala)

Pitäisi ehkä unohtaa Iniöt ja Korppoot sun muut eteläisen merialueen perinteiset suurhaukiparatiisit, sillä todellinen ennätyshaukipotentiaali lienee piilossa järvillä ja joilla. Tämän osoittaa myös Suomen Haukiseuran varapuheenjohtajan ja Facebookin Hauenkalastajat-yhteisön perustajan, Mikko Salosen unelmien retki napapiirin kalavesille. Salonen paransi uskomattomalla tavalla ennätystään peräkkäisinä päivinä. Ensin nousi 12,3-kiloinen ja seuraavana päivänä todellinen jätti, 16,54-kiloinen. Kala tuli päivän kolmannella heitolla, 34 sentin pituisella Dexter Shad -pehmovieheellä.

Salonen elää kuten opettaa, ja niinpä jättihauki sai jatkaa elämäänsä pyynnin päätteeksi.

– Suuret haukiyksilöt tuottavat geneettisesti elinvoimaisimmat jälkeläiset. Suurten kalojen poikasilla on myös suurin ruskuaispussi eli poikasen ”starttipaketti”. Lisäksi suuret hauet pitävät tehokkaimmin kurissa vesistöä rehevöittävää särkikalakantaa, Salonen kertoo.

– Vastaavasti suurimmissa hauissa on eniten ympäristömyrkkyjä, joten ruokakalat kannattaa valita mieluiten keskikokoisista, parin kolmen kilon hauista. Vaikka vapauttaminen leimataan usein leikkimiseksi, suuren yksilön vapauttaminen on todellista vastuullisuutta, Salonen huomauttaa.

Suomen Haukiseura pitämään rekisteriin vapautetuista suurhauista (yli 7 kg ja/tai yli 100 cm) on ilmoitettu yli 2 300 haukea, suurimmat ilmoitetut ovat 16,85 ja 16,7 kiloa.  Suomen suurin 2000-luvulla vapavälinein saatu hauki painoi 17,8 kiloa.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ murhamiehet päättivät järjestää omat killbailut.

Kommentoi


Jukka Vehmanen

  • Jukka Vehmanen on Turun Sanomien taloustoimittaja, joka on myös innokas kalamies. Hän on kirjannut 19 vuoden ajan saalistietonsa ja tehnyt niistä monipuoliset tilastot. Esimerkiksi haukia on kertynyt tuolta ajalta 7860. Avovesillä on tuona aikana kulunut 1730 päivää ja kalastustunteja 6650. Blogissa kerrotaan viimeisimmistä väsytyksistä, kommentoidaan kaikkea kalastuksesta ja vähän muustakin. Lisäksi pyritään keräämään, jakamaan ja saamaan kalastusvinkkejä sekä -kuulumisia.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle