Extreme

« Mielenterveyttä vai sairautta? | Onneksi olkoon - opiskelupaikka tai ei »

Juhannuksen taikaa etsimässä

Aihe Uncategorized, 23.6.2018 7:56, Oona Oikarinen

Monta juhannusta töissä vietettyäni haaveilin vihdoin juhlivani juhannusta tänä vuonna perinteisin menoin. Valitettavasti juhannusaaton ilojani rajoitti se tekijä, etten päässyt mökkeilemään vaan jouduin viettämään sen kaupungissa. Onneksi sää oli kuitenkin perinteinen juhannussää: myrskytuuli, piiskaava vesisade ja lämpötila vain nipin napin yli kymmenen asteen. Vaikka mökkielementti puuttui, pääsimme silti lähelle autenttista juhannuskokemusta: lämmitellään sisällä kun sade piiskaa ikkunaa ja haaveillaan auringosta.

Aloitimme kyllä juhlimisen saunomalla, mutta taloyhtiön kellarissa sijaitseva uimahallimainen sauna ei oikein tarjonnut samaa hohtoa kuin puulämmitteinen mökkisauna vihtoineen. Saunasta suoraan uimaan kipittäminen jäi väliin luonnonvesien puuttuessa (tai no, onhan tuossa Aurajoki ihan vieressä!) ja sään ollessa mitä oli. Niin kävi varmasti kyllä myös monelle mökkikansalaiselle. Ainakin olimme viisaasti vesillä kun emme olleet vesillä laisinkaan.

Perinteisistä juhannusruuista jäimme myös aika kauas. En ole edes ihan varma, onko sellaisia, mutta suomalaista kesäruokaa tarjoilumme eivät ainakaan olleet. Meillä ei ollut grilliä, joten tyydyimme väsäämään nachoja ja burritoja. Joimme tosin olutta, mikä kenties voidaan laskea hyvinkin perinteiseksi suomalaisten juhannusjuomaksi.

Juhannustaiat ja juhannuskoristeet kaatuivat siihen, ettei ketään huvittanut lähteä sateeseen kukkia tai koivuja poimimaan. En sitäpaitsi usko, että kerrostaloalueemme pihalta olisi edes löytynyt esimerkiksi seitsemää eri lajia kukkia, ellei olisi mennyt napsimaan naapureiden parvekeistutuksista. Parempi niin - uneni ovat jo nyt tarpeeksi levottomia.

Olin kyllä ajatellut, että mölkky, kroketti ja muut pihapelit voisivat olla hauska aktiviteetti, mutta niitä löytyy vain Maskusta vanhempieni luota, enkä jaksanut sään takia edes vaivautua hakemaan niitä. Jonkinlaisen minimölkyn tai tikanheiton saisi ehkä toimimaan parvekkeellakin, mutta esimerkiksi petankki metallikuulineen olisi saattanut aiheuttaa melkoista häiriötä naapureille. Kortinpeluu onnistui onneksi hyvin sisätiloissakin, ja kyllähän me melkein auringonnousuun asti valvoimme. Vaikka “perinnejuhannus” ei ehkä taida olla oikea sana illanviettoamme kuvaamaan, oli se jo lähempänä. Juhannuspäivän sää näyttää paremmalta - ehkä voin tänään toteuttaa ne taiat, uimiset ja pihapelit mitkä aatostani jäivät uupumaan.

Oona Oikarinen

Kommentoi

Extreme Extreme-blogit

  • Extremen blogia kirjoittavat Turun ja lähialueen oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Extremeläiset pyrkivät kirjoittamaan nuoria kiinnostavista asioista nuorten omista näkökulmista. Tekstejä tehdään innosta ja intohimosta, he sanovat.

Aiheet

  • No categories

Etsi blogista

Copyright © 1996-2018 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle