Extreme

« 100-vuotisvessaharja ja muita isänmaallisuuksia | Kahdeksan yötä jouluun »

Kasvanut, mutta kesken

Aihe Uncategorized, 9.12.2017 0:01, Johanna Elomaa

Olen aina pitänyt itseäni kohtuullisen kypsänä ja fiksuna ihmisenä. Kuitenkin aina vuoden tai parin päästä ajassa taaksepäin katsoessani ajattelen, että olimpas lapsellinen. Se on päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen toistuva kierre. Ikään kuin todiste siitä, että on kasvanut ja kypsynyt.

Koen erityisesti kuluneen puolen vuoden olleen itselleni henkisesti kehittävintä aikaa. Mitään suurta mieltä mullistavaa ei ole tapahtunut — ei yksittäistä kokemusta tai tilannetta. Tämä puolivuotta on ensimmäinen, jona en ole istunut koulun penkillä hiljaa keskittyen ja noudattanut liki vuodesta toiseen toistuneita rutiineja. Olen elänyt, erittäin suurissa lainausmerkeissä, ihan aikuisten elämää. Lähinnä siis vain käynyt töissä.

Olen ollut aina hyvin suorapuheinen. Pidän sitä piirrettä lähtökohtaisesti positiivisena, mutta nykyään olen oppinut nielemään osan ajatuksistani. Ajattelemaan ennen, kuin kadun sanomaani tai sitä, miten asiani ilmaisin. Olen oppinut jättämään pienet ja loppupeleissä mitättömät ärsytyksen aiheet vaille sanaisen arkkuni tarjontaa. Silloinkin, kun palan halusta päästä sanomaan takaisin. Toisaalta olen rohkaistunut puuttumaan asioihin, joilla on oikeasti väliä. Uskallan myös kysyä tyhmiäkin kysymyksiä sen sijaan, että arvailisin tai esittäisin tietäväni.

Oman kasvuni huomaan myös siitä, etten juurikaan viitsi enää suuttua. Miksi jaksaisin välittää pienistä erehdyksistä tai yhdestä ilkeästä kommentista, jos tiedän ettei niillä ole painoarvoa enää pidemmän ajan päästä. Välttelen turhaa negatiivisuutta ja draamaa, koska miksi tuhlata aikaa sellaiseen, josta ei seuraa mitään hyvää lyhyellä- eikä pitkällä tähtäimellä?

Minulle henkinen kasvaminen merkitsee eniten tasapainon löytämistä ja sen hakemista. 19-vuotiaana tuskin voin vielä kokea olevani lähelläkään henkisen kasvuni huippua. Varmasti vuoden päästä taas ajattelen tämän hetkistä olemustani naureskellen. Todennäköisesti ja toivottavasti niin.

Kommentoi

Extreme Extreme-blogit
Extreme-blogit
Aiheet

  • No categories

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle