Extreme

« Joulukauden (salainen) avaus | Hitaasti, mutta varmasti kohti joulua »

Kielimuurin yli kiipeämässä

Aihe Uncategorized, 28.10.2017 9:47, Oona Oikarinen

Helppohan minun on muuttaa ulkomaille, kun olen jo kerran ollut vaihto-oppilaana ja elänyt vuoden ulkomailla, ajattelin hakiessani Ruotsiin yliopistoon. Kun Uppsalan lääketieteellisestä napsahti opiskelupaikka, osoittautui totuus toisenlaiseksi.


Vaihto-oppilaana olet (useimmiten) alaikäinen ja sinulla on turvanasi vaihtarijärjestö joka hoitaa käytännön asioita. Olin ensimmäiset viikot ihan puhki, kun piti yrittää hoitaa minulle ennestään tuntemattomia asioita kielellä, jota hädin tuskin osasin. Arkisetkin asiat, kuten puhelinliittymän vaihtaminen, opiskelija- ja bussikortin hankkiminen ja ryhmälle esittäytyminen tuntuvat äärettömän raskailta, ja jatkuva keskittyminen vieraaseen kieleen uuvuttaa. Jaksaminen kuitenkin palkitaan, kun pakolliset asiat on hoidettu ja muutaman kuukauden jälkeen huomaa arkisten asioiden sujuvan ruotsiksi ongelmitta.


Tosin vain arkisten asioiden. Toista on luennoilla, joilla uusia termejä tulee muillekin valtavalla nopeudella. On vaikea opetella ruotsiksi sydämen elektrofysiologiaa tai perehtyä hermosolujen aktiopotentiaaleihin, jos pitää katsoa google kääntäjästä sanoja kuten suoni, munuainen, vähentyä tai selkäranka. Kun luennoilla seuraaminen takkuilee, on kotiin jäävä työmäärä valtava, ja ensimmäinen, kymmenen opintopisteen kokoinen tentti ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.

Kielen oppiminen prosessina on kuitenkin palkitsevaa ja mielenkiintoista, varsinkin kun on sen jo kerran kokenut. Ecuadoriin vaihto-oppilaaksi lähtiessäni espanjantaitoni oli melko olematon verrattuna ruotsintaitooni tänne tullessa, joten kielitaito etenee nyt paljon nopeammin. Ruotsi on kuitenkin vallannut aivojeni kielialueen niin täydellisesti, että englanti välillä takkuilee ja espanjaa ajatellessa päähän tulee vain ruotsia. Ehkä se on toistaiseksi vain hyvä.

Uppsala toivottaa onneksi ulkomaalaisen lämpimästi tervetulleeksi ja kaikki palvelut niin yliopistolla kuin kaupungilla hoituvat myös englanniksi. Uppsala on kaupunkina ihana ja yliopisto siellä kotoisan kansainvälinen. Vaihto-oppilaita ja ulkomaalaisia professoreja ja tutkijoita riittää, enkä ole lääkärilinjallakaan suinkaan ainoa, jonka äidinkieli ei ole ruotsi. Turkumaisia piirteitä riittää: kaupungin läpi virtaa joki ja maisemaa hallitsee upea tuomiokirkko. Vaikka kielen kanssa on paljon matkaa viellä taivallettavana ja fiilikset heittelevät edelleen laidasta laitaan, alkaa Uppsala tuntua paikalta, jonne voisin vaikka jäädä.

Oona Oikarinen

Uppsalan yliopisto

Kommentoi

Extreme Extreme-blogit
Extreme-blogit
Aiheet

  • No categories

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle