Ämpäriperunat

« Ämpäriperunoita from Finland | Sadonkorjuuterveisiä »

Ammattilaisen vinkkejä

Aihe Uncategorized, 12.6.2008 14:59, jonna.lankinen

Heippatirallaa!
Ensi viikolla on juhannus ja siis ämppisperunoiden nostoaika. Sitä odotellessa voisin vielä kerran kerrata ämpäriperunoiden kasvatusohjeita, niistä kun on tullut erinäisiä kysymyksiä myös näin kesäkuun puolella.
Tällä kertaa päästän kuitenkin ääneen Antti Kauppilan Kauppilan Puutarhakeskuksesta. Hän kirjoitti pitkän ohjeistuksen siitä, miten parhaat ämpäriperunat kasvatetaan. Henkilökohtaista kasvatuskokemusta miehelle on kertynyt jo monen vuoden takaa, ja myös hänen isänsä on aikoinaan kasvattanut perunoita ämpärissä kymmenien vuosien ajan. Kokemuksen ääni on siis huimasti syvempi kuin tällä noviisilla.
Tänä kesänä Kauppilan puutarhassa innostuttiin ämpäriperunoista niin, että myymälän valikoimiin ilmestyivät ensimmäistä kertaa valmiiksi istutetut ämpäriperunat.
Mutta näin siis kirjoitti Kauppilan Antti:

Hei!

Kasvatan aikaisia Siikli-perunoita noin 15 litran pusseissa. Ne vastaavat täysin ämpäriä, mutta liikakastelun vaaraa ei ole, koska ylimääräinen vesi tulee pohjasta ulos. Asia on tietysti parvekkeella hieman huono, mutta siellä voi käyttää isoa aluslautasta.

Aikaisista lajikkeista Timo on hyvä, mikäli joudutaan laittamaan perunat kylmään avomaahan. Jos viljellään pussissa tai ämpärissä niin kannattaa käyttää tiiviimpiä lajikkeita (ei niin vetisiä kuin Timo helposti on). Vanha kunnon Siikli on aina hyvä ja nykyään myös kehuvat Ariel-lajiketta, jota itse en vielä ole kokeillut, mutta varmaan viimeistään ensi vuonna täytyy sitäkin kokeilla.

Eli lähdetään liikkeelle maaliskuussa. Ja eihän sitä aivan näin aikaisin tarvitse lähteä liikkeelle, jos puhutaan juhannusperunoista. Aikaisen perunan viljelyajaksi lasketaan noin 7-10 viikkoa, hieman lajikkeesta ja lämpötiloista riippuen. Mutta minä laitan maaliskuussa hieman idätetyt Siikli-perunat 6-packiin.

ak-6-pack.JPG

Perunat saavat olla tässä 6-packissä nelisen viikkoa noin 15-asteen lämmössä. Sen jälkeen olen istuttanut 2 kpl kasvussa olevia perunoita aina yhteen pussiin, lannoittanut hyvin Bio-luonnonlannoitteella ja kastellut reippaasti.

Huhtikuun puolivälissä olen sitten nämä pussit laittanut kasvihuoneeseen. Siellä on pieni sähkölämppäri, jotta yöhallat eivät pääse huoneeseen. Jos tässä vaiheessa on vielä hyvin kylmiä öitä, niin olen vielä lisäksi pitänyt hallaharsoa päällä kasvihuoneessakin ja kastellut 1-2 kertaa viikossa kohtuullisesti.

Toukokuun alkupuolella pyrin siirtämään pussit ulos, jotta varsikasvu pysyisi kurissa. Suojaan ne vielä 2-3 kerroksisella hallaharsolla yöksi. Mahdollisuuksien mukaan poistan harson päiväksi, jotta kasvusto karaistuu mahdollisimman hyvin eikä tule pitkää naattikasvua. Pitkä naattikasvu vie paljon voimaa, ja voima tarvitaan mukulakasvuun! Hallaharson pyrin jättämään pois heti kun yölämpötilat pysyvät selkeästi plussalla eli noin 3-4 asteessa.

Ensimmäiset valmiit, kunnollisen kokoiset Siikli-perunat nautittiin sunnuntaina 1.6. eli tällaisia löytyy Paraisten torpalta. Näitä pussiperunoita riittää 2-3 viikoksi (parille hengelle) ja sitten alkaakin tulemaan jo avomaalta Siikliä.

 ak-sadonkorjuu.JPG

Ja todellakaan sen parempaa gourmet-ruokaa en tiedä kesän kynnyksellä kuin suomalainen uusi peruna suoraan ämpäristä, pussista tai omasta maasta. Pienen pesun kautta kattilaan ja kyllä hakkaa mennen tullen kaikenlaiset ‘varhaisperunat’ eli Uutta Perunaa saa vain omasta maasta!

Kasvatus tuntuu ehkä työläältä, mutta ei se sitä loppujen lopuksi ole. Homma onnistuu parvekkeellakin aivan helposti, kunhan muutama perusseikka on kunnossa. Kannattaa muistaa siis, että:

1) Hyvin idätetty/alkukasvatettu peruna lähtee kasvuun heti.

2) Yöhalla on suurin uhka, mutta se on helppo torjua hallaharsolla. Harson voi antaa olla päällä lähes jatkuvasti.

3) Muista riittävä kastelu, mutta varo Timo-lajikkeen kohdalla liikakosteutta.

4) Riittävä peruslannoitus on oltava ja tietysti kotioloissa sen tekee mielellään tutkituilla Bio-lannoitteilla, pelkkä kanankakka kasvattaa yleensä vain vartta!

Terveisin Antti Kauppila

ak-sakkiperunat-rivissa.JPG

Artikkelia ei voi kommentoida.

2 Vastausta artikkeliin “Ammattilaisen vinkkejä”

Mizzy: 12.6.2008 kello 15:03

Moikka!
Minä kasvatan perunoita kerrostalon ensimmäisen kerroksen parvekkeella kahdessa ämpärissä, peltisessä ja muovisessa. peltisessä on timoa ja muovisessa siikliä. Molemmat näyttävät kasvavan yhtä hyvin. Laitoin ne “vasta” 3.5. joten ne ovat nyt n. puolen metrin pituisia ja sadonkorjuu menee vasta juhannuksen jälkeen.
Nyt vain odottelen että koskas niitä kukkia oikein tulee!
onkohan muidenkin ongelmana ollut pienenpienet, valkoiset “kärpäset” (ilmeisesti kirvoja) jotka asustelevat perunoiden lehtien alla? niitä on hirveästi! Pääsin niistä (toivottavasti) eroon suihkuttamalla kolmesti parin päivän välein hyönteismyrkkyä lehtiin. Sen ei pitäisi vaikuttaa itse perunoihin mitenkään, ja perunan lehdetkään eivät siitä kärsineet. Edellisinä kesinä nuo samaiset kärpäset ovat tuhonneet minulta kurkut ja basilikat (silloin en hoksannut käyttää myrkkyä).
Olen muuten 21-vuotias nainen, mahdankohan olla nuorin kasvattajista? :)

jonna.lankinen: 12.6.2008 kello 15:16

Heippa Mizzy!

En tiedä oletko nuorin kasvattajista, en ole rohjennut kysyä lukijoiden ikää. :) Meillä nuorimmat perunankasvatustoimittajat ovat reilut kaksivitosia. Yläikähaarukkaa en tiedä, mutta ainakin yhdessä vanhainkodissa perunat kasvavat pahvilaatikossa mummojen ja pappojen ilona. Kiva että olet rohkea ja kuljet omia polkujasi, niinhän me kaikki ämpäriperunoiden kasvattajat taidammekin tehdä.

Kysyin Antti Kauppilalta noista mainitsemistasi ötökäistä. Hänen mukaansa kyseessä saattaa olla esimerkiksi ansarijauhiainen, joka on nyt leutojen talvien jäljiltä entistä runsaslukuisempi. Viihtyy erinomaisesti luonnonkasveissa, koristekasveissa ja etenkin alppiruusuissa.
Mutta olipa ötökkä mikä tahansa, sen voi tosiaan halutessaan myrkyttää. Hyvä tehoaine myrkyissä on pyretriini, joka on täysin luonnonmukainen ja puhdas luonnontuote, hyväksytty myös bioviljelyyn.

Ei kai niistä ötökäistä koskaan oikein eroon pääse. Kun omalta puolelta saa tuholaiset tapettua, naapurin puolelta tulee lisää. Kauppila sanoi itse ruokkivansa talvella paljon lintuja, jotta sitten kesällä omassa pihapiirissä olisi luonnon omia torjuntakeinoja tarpeeksi.

Kukista muuten sen verran, että kaikki lajikkeet eivät kuulemma välttämättä kuki, ymmärsin. Etenkin Timo taitaa olla sen suhteen melko oikutteleva. Ne miehet, miehet…

Jonna Lankinen

  • Kirjoittaja on Turun Sanomien aluetoimittaja, jolla ei ole kerta kaikkiaan mitään kokemusta perunoiden kasvatuksesta. Se ei silti estä häntä antamasta loistavia neuvoja siitä, miten se oikeasti tulisi tehdä. Tule mukaan kasvattamaan perunoita ämpärissä, ensimmäistä sadonkorjuuta on jo suunniteltu juhannusviikolle.

Blogi-arkisto

Aiheet

  • No categories

Etsi blogista

Copyright © 1996-2012 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle