Aimon plokkaukset

« Tosi siisti kampanja | Pöh, höh ja pöö! »

Guggenheim-hypetys

Aihe Yleinen, 15.1.2012 13:30, Aimo Massinen

Presidentinvaalien loputtoman pälätyksen ohella tasavallassa puhutaan yllättävää kyllä hiukan jostain muustakin, joskus jopa kulttuurista. Etenkin Helsingin eliitti on innostunut ja ihastunut Guggenheim-museohankkeeseeen, jota ollaan ajamassa raivoisalla kiireellä Katajanokan Viking-terminaalin paikalle. Kulttuuriväki sen sijaan pelkää Guggenheimin vievän rahaa ja tilaa muilta kulttuurihankkeilta.

xxx

Amerikkalainen Guggenheim-säätiö on tehnyt helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla pari miljoonaa maksaneen selvityksen, minkä mukaan Helsinkiin tulisi rakentaa 140 miljoonaa euroa maksava Guggenheim-museo, tämäkin tietysti suomalaisten omalla kustannuksella. Valmistumisvuoteen 2018 mennessä hinta kohoaisi tuosta todennäköisesti vielä roimasti.

Amerikkalaiset vaativat totta kai bonuksensa projektista jatkossakin. Vuosittaiset lisenssimaksut, hallintopalkkiot ja näyttelykorvaukset mukaan lukien Helsinki joutuisi lisäksi pulittamaan parissakymmenessä vuodessa yli 70 miljoonaa euroa!

xxx

Helsinkiläinen eliitti on kustannuksista välittämättä Guggenheim-hankkeesta aivan täpinöissään. Näyttävimpänä lipunkantajana on Helsingin Sanomat, joka on kuvannut museohanketta myönteisenä sokkina, vuosisadan diilinä ja aivan valtavana piristysruiskeena kaupungin matkailulle. Lehti uhraa museon markkinointiin päivittäin sivukaupalla tilaa.

Jotta museohankkeen tärkeys korostuisi riittävästi, Helsingin kunnallispoliitikot pannaan pikaratkaisun eteen. Jo helmikuun 15. päivä kokoontuva kaupunginvaltuusto joutuu päättämään aiesuunnitelmasta, siihen sitoutumisesta, jatkoselvitysten tekemisestä ja kansainvälisen arkkitehtikilpailun käynnistämisestä.

Kiirettä perustellaan muun muassa sillä, että museohankkeesta on kuulemma kiinnostunut moni muukin kaupunki Pohjoismaissa. Jan Vapaavuoren (kok) mukaan “moni meitä tunnetumpi kaupunki on lähes kuolannut Guggenheimin perään”.

Näyttää se kuola valuvan monen suomalaisenkin suusta. Hjallis Harkimo (kok) taivasteli Ilta-Sanomissa varsinkin sitä, ettei Guggenheimin arvoa ymmärretä kulttuurikentän piirissä.

xxx

Kulttuuriväen varauksellisuus Guggenheim-museoon perustuu muun muassa siihen, että päätös merkitsisi samalla Helsingin taidemuseon alasajamista. Tunnettu taidekriitikko Otso Kantokorpi totesi Ilta-Sanomissa, että “tästä voi tulla Euroopan ainoa pääkaupunki, jolla ei ole omaa taidemuseota”. Kantokorven mukaan Guggenheim-brändi on on ollut jo pitkään laskeva eikä ole missään nimessä 30 miljoonan dollarin lisenssimaksujen arvoinen. Hänen mielestään uusi museo on eliittihanke, joka ei veisi taidetta eteenpäin.

Tätäkin jyrkempiä kannanottoja on kuultu. Kaikkien alojen asiantuntija ja jokaiseen asiaan totuuden tietävä TV1:n jälkiviisastelija Kalle Isokallio sanoi suoraan, että koko hanke on loputonta kusetusta, johon poliitikot, nuo hyväntahtoiset hölmöt, pyritään saamaan mukaan. En ole tälläkään kertaa Isokallion kanssa täysin samaa mieltä, mutta hyväntahtoisesti hymyilin jo hänen suorasanaiselle lausunnolleen.

xxx

Minun puolestani rakentakoot helsinkiläiset vaan Guggenheim-museonsa, jos he katsovat olevan siihen varaa ilman, että köyhiä kyykytetään sosiaalileikkauksilla.  Siellä Kauppatorin ympärillä on jo Stora Enson ja Palacen talohirvitykset, joten kyllä siihen kolmaskin kauhistus Viking-terminaalin tilalle mahtuu. Valtion ei kuitenkaan pidä missään nimessä sotkeutua tähän Helsingin matkailuprojektiin, vaikka ylipormestari Jussi Pajunen (kok) tietysti vetoaa valtioon kansallisen hankkeen nimissä.

Paras ratkaisu olisi, jos Guggenheim-museosta innostunut rikas eliitti, vauraat liikemiehet ja vaikkapa ne nykypäivän kaksikymmentä perhettä perustaisivat ihan yksityisen Guggenheim-museonsa, jonka voisi viedä vaikka pörsssiin! Helposti heiltä löytyisi tuohon vaadittavat varat.

Raharikkaillahan on usein vaikeuksia löytää kunniallinen kohde miljoonasijoituksilleen. Taiteen mesenaatteja on ollut menneinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina paljon enemmän kuin nykyään.

xxx

Jokainen kaupunki tarvitsee tietysti omat vetonaulansa. Turkulainen “Förin äijä” Markku Heikkilä kertoo mielellään juttua, miten tamperelaiset ja monet vähän kauempaankin tulevat ajavat autonsa Näsinneulan juurelle, syöttävät rahansa pysäköintimittariin, kävelevät hissille ja  maksavat hissikyydistä. Päästyään huipulle he marssivat kiikarin luo, maksavat sitten siitä - ja mitä varten tämä kaikki ? Nähdäkseen tietenkin mitä siellä alhaalla oli!

Heikkilän piruilun mukaan tässä ei taida olla järjen hiventäkään, mutta Näsinneulan kävijöiden mielestä ilmeisesti on. Joka tapauksessa turkulaiset eivät ole ainakaan näkötornia rakentaneet, vaikka kaupungissa riittäisi toki katseltavaa lintuperspektiivistäkin.

Guggenheim-museon on vähän toisenlainen hanke, hinnaltaan ja vähän muutenkin. Siitä on tarkoitus tehdä vaihtuva taidegalleria, jossa kuvataiteen ohella korostuisi rakennustaide ja design eli muotoilu.

Tosin kiihkeimmät museohankkeen kannattajat näyttävät vähemmän välittävän taiteen sisällöstä. Kunhan uusi, amerikkalaista nimeä ja alkuperää huokuva komea pytinki vain saataisiin Helsinkiin! Olisiko se kenties jopa lännettymisen symbolina toimivan Nato-jäsenyyden pieni korvike?

7 Vastausta artikkeliin “Guggenheim-hypetys”

Juha Metsäntähti: 15.1.2012 kello 14:08

Olen ymmärtänyt , että hanketta puuhataan Kanavaterminaalin paikalle eli entisen Nordic Jet-terminaalin. Tämä on aiva uusi tieto, että se tulisi nk. Vikingin terminaalin paikalle. Nopeita ovat päätöksentekijät.

Jaakko Takalainen: 15.1.2012 kello 14:28

Vaikka Aimo Massinen on turkulaista suosikkiänkyräni, toivoisin kirjoituksiin hieman tarkkuutta.

Guggenheimia ei puuhat Viking-terminaalin paikalle (kuten JM edellä toteaa) eikä Guggenheim-selvitystä tehty “helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla” kuin osittain.

Lainaus Kulttuurirahaston sivuilta: “Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Sen kustannukset ovat noin 2 miljoonaa euroa, ja rahoitukseen osallistuvat Helsingin kaupungin lisäksi merkittävällä osuudella myös Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden.”

Muuten: Guggenheimia tänne nykyiseen pääkaupunkiin odotellessani käytän Föriä Turun-vierailuillani ja juon maukasta olutta Förin viereisessä pikkuisessa jokilaivassa.

Aimo-fani: 15.1.2012 kello 19:10

Kyllä tällaisiin projekteihin aina kusetettavia löytyy kunhan omat rahat eivät ole pelissä. Kun näillä näkymillä turkulaiset eivä ole maksumiehinä, ottaa Aimo viisaasti suht. neutraalin kannan tähän kulttuurin suurprojektiin. Kun valtion rahaa aletaan vonkaamaan niin eiköhän Aimoltakin silloin lohkea kolumni mallia Kalle Isokallio.

Katse tulevaisuuteen: 16.1.2012 kello 12:05

Vaikka Guggenheim hanke mielletään vahvasti helsinkiläisten “omaksi” hankkeeksi, kyllä Valtio kerää ALV:n, sekä muiden verojen ja maksujenavulla lisäntyneestä kulttuurimatkailusta syntyvät lisäeurot valtion kassaan - se koituu koko maan hyväksi. Siksi tuntuu oudolta ajatus, että maksumiehinä olisivat helsinkiläiset ja kermat kuorisi muu Suomi. Osallistuuhan Valtio vahvalla panoksella Turun linnan, Wellamon ja monen muun vetovoimaisen kulttuurilaitoksen ylläpitoon… Kansainvälisesti tunnetun ja vetovoimaisen kulttuuribrändin turvin saamme maahamme lisää uudenlaista kulttuurimatkailua. Suomihan on tunnettu ja tunnustettu arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä. Osa näista matkustajista saattaa jopa jatkaa matkaa Turkuun, tutustumaan Erik Bryggmanin tuotantoon. Siis sikäli mikäli Turku ymmärtää markkinoida omaa arvokasta kulttuuriperintöään. Asiaa on siis tarkasteltava riittävän korkealta, jotta kokonaiskuva avautuisi paremmin.

vanha stalinisti: 16.1.2012 kello 18:49

Kantokorpi on kissantappaja-taiteilija Teemu Mäen suuri ihailija, ja tuskinpa raadon päälle runkkaamista Guggenheimissa esitellään, joten ei ihme että vastustaa.

Jo pelkkä ajatus Guggenheimin tuomasta kansainvälisestä laadusta saa ummehtuneet taidepiirit ihan sekaisin!

Uralt: 18.1.2012 kello 8:10

Kommenttina “katse tulevaisuuteen” kirjoitukseen pyytäisin tarkennusta.
Mistä/miltä kulttuurilaitokselta valtio kerää positiivista arvonlisäveroa?
Raaka totuus on se, että valtio osallistuu arvonlisäveron palautuksen eli negatiivisen arvonlisäveron (myyntiä vähemmän kuin ostoja)kautta kaikkien Suomessa arvonlisäverovelvollisina toimivien kulttuurilaitosen ylläpitoon. Tämä on faktaa vaikka saankin varmaan vastauksena ekonomistista jargonia. Tämä on sikälikin keskustelun paikka, koska tätä avustusta kulttuurille ei voi määrältään laskea ja tilastoida.

In vino veritas: 18.1.2012 kello 14:15

Kuultuani Kantakorven haastattelun asiasta telkkarista, olen vanhan stalinistin kanssa samaa mieltä;marginaalissa elävät ja toimivat taiteilijat ovat pillastuneet tässä hankkeessa samoin kuin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden alkuaikoina täkäläiset taiteilijat julistivat tuomion vuotta.

Kommentoi

Aimo Massinen

  • Kirjoittaja on Turun Sanomien eläkkeellä oleva päätoimittaja. Maailmaan mahtuu mielipiteitä, mutta tapahtumien ja ilmiöiden selittäjistä, kokeneista analyytikoista on aina pulaa. Tällä blogipalstalla yritetään avata yhteiskuntaa joskus jopa kirpeän kriittisen huumorin avulla.

Blogi-arkisto

Aiheet

Etsi blogista

Copyright © 1996-2018 Turun Sanomat | Sivun alkuun | Etusivulle